tiistai 15. elokuuta 2023

Väkilukutiedot paikkakunnittain?

Blogitekstin Paljonko Helsingissä oli väkeä? Mastodontti-jakoon sain kommentin 

Mielenkiintoista olisi tietää miten nälkävuodet 1866-68 verottivat Helsingin väkilukua ja oliko eroja eri väestöryhmien välillä?

Täällä samaan tekstiin tuli anonyymi kommentti

Tilastokeskuksen palvelusta löytyy kuntien viralliset väkiluvut vuodesta 1980 lähtien. Kiinnostaisi tietää kotikuntani virallinen väkiluku myös aiemmilta vuosilta. Harmi kun ei Tilastokeskus ole niitä mitenkään julkaissut.

Molempia usutin lyhyesti Tilastokeskuksen digitoitujen julkaisujen pariin, mutta kun en suoralta kädeltä muistanut mistä ajasta valmiit paikkakuntakohtaiset väkiluvut alkavat, niin on syytä tarkastaa ymmärrykseni/oletukseni. (Väkilukutietoja on toki mukana kaikissa hyvissä paikallishistorioissa.)

Varhaisin yleistilasto Yhteenveto kuvernöörien viisivuotis-kertomuksista vuosilta 1861–1865 on kauttaaltaan läänien tasolla, valitettavasti. Hieman yksityiskohtaisempaa tietoa pitäisi hakea arkistosta, kyseisistä kertomuksista. 

Suomen väestö joulukuun 31 p:nä 1865 kertoo taulukossa I (pdf:n sivulta 38 alkaen) kunkin seurakunnan väkiluvun otsikon mukaisesti 31.12.1865. Alaviitteessä todetaan, että "Kun maamme Kreikaluis-Wenäläisistä seurakunnista ei ole saatu mitään ilmoituksia vuodelta 1865, niin on täytynyt ottaa tämän uskonnon tunnustajat nykyiseen tauluun vuoden 1860 oloa myöten." Vastaavia väläystietoja:

Syntyneet, vihityt ja kuolleet vuosina 1865-1868 ynnä katsahdus väkiluvun muutoksiin vuodesta 1812 alkaen sisältää seurakunnittain "Vihittyin pariskuntain ja syntyneitten lukumäärän 1861-1868" (pdf s. 76) ja "Kuolleitten lukumäärän" (pdf s. 93) Muut tiedot on esitetty lääneittäin, mutta kuolinsyyt voisivat tarjota suku- ja henkilöhistorioitsijoille hyödyllistä kontekstia. Sarjat jatkuvat julkaisussa Katsaus väkiluvunmuutoksiin vuosina 1869-1874, joka sisältää seurakunnittain "vihittyin pariskuntain ja syntyneiden lukumäärän" (s. 48, 148, pdf s. 68, 124), "kuolleitten lukumäärän" (s. 82, pdf s. 85) seurakunnittain ja imeväiskuolleisuuden kaupunkien ja rovastikuntien osalta (s. 114, 165 pdf s. 101, 141). Myöhemmin muutosten esitys on tiiviimpi, mutta edelleen seurakunnittainen 

Kertomus suostuntaverosta vuonna 1871 tarjoaa kunkin seurakunnan väkiluvun ohella käsityksen varakkuudesta ja sen jakautumisesta. Vastaavasti Kertomus Suomenmaan suostuntaverosta vuonna 1877 ja Kertomus Suomenmaan suostuntaverosta vuonna 1881.

Olin sekä oikeassa että väärässä. Seurakuntakohtaisia väkilukuja on poimittavissa tilastojulkaisuista vuodesta 1865 alkaen. Mutta täyden sarjan kokoaminen vaatii enemmän askartelua kuin mielessäni kuvittelin.

Tilastoista kiinnostuneen kannattaa digitointien ohella tutustua Tilastokeskuksen sivustoon Historiallisen tilastotiedon opas.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti