Kahden päivän "pyhiinvaelluksella"

Koska tänä kesänä ei tarvinnut kirjoittaa väitöskirjaksi tarkoitettua käsikirjoitusta, ehdin lomamatkallekin. Äkkäsin keväällä Turun keskiaikaisten markkinoiden oheisohjelmaksi tarjotun elävöitetyn pyhiinvaelluksen. Ilmoittauduin mukaan pisimpään versioon eli kahden päivän taivallukseen Lemun kirkolta Turkuun. 

Konseptista minulla ei ollut tarkkaa käsitystä, joten yllätyin hitaasta liikkeelle lähdöstä. Siinä oli varattu aikaa ja mahdollisuus tutustua Lemus kotiseutumuseoon, joka suomalaiseen tapaan on sijoitettu kirkon vieressä sijainneeseen viljamakasiniin.

En halunnut osallistua uskonnolliseen osuuteen, joten tutustumiseni Lemun kirkkoon oli omatoiminen ja nopea.

Kirkon erikoisuuksiin kuuluvat maalaus Lutherista

ja maalattu hautajaisvaakuna.

Keskiaikainen alttarikaappi oli päätynyt ovettomana ja melko maalittomana asehuoneen seinälle.

Kun vihdoin pääsimme liikkeelle, saimme nauttia kesäteatt... elävöityksestä, jossa mahtirouvaa saateltiin pyhiinvaellukselle. Kohtauksia oli kahden päivän aikana yhteensä kolme, nappasin kuvan toiselta aamulta.

Ekan päivän kävelyn oli ilmoitettu olevan 16 kilometriä. Todellisuudessa se oli 9 kilometriä, joten olimme majoituksessa tunteja ennen aikataulutettua saapumista. Minulle ei selvinnyt, mikä suunnittelussa oli mättänyt. Itse olin henkisesti valmistautunut rankempaan taivaltamiseen ja kuvitellut reittimme kulkevan metsäpoluilla tms. Todellisuudessa kävelimme pyöräteillä ja useita kilometrejä myös vilkkaan tien reunaa. Rankinta oli lähes 30 asteen lämpö ja varjottomuus. 

Ehdottomasti ihanin osuus reissusta oli toisena päivänä, kun oppaamme poikkesi reitiltä ja johdatti meidät yhdessä välissä hiekkatielle, jossa puut antoivat suojaa. En suuremmin yllättänyt, kun retken järjestäjät pyysivät markkinointilupaa kuvasetille, jonka kaikki otokset olivat paikasta, jossa meidän ei olisi pitänyt olla ollenkaan.

Kyseinen pätkä toi meidät Raision kirkkoon, jonka sisuksen tiesin nähneeni ja itsevarmasti kuvittelin myös muistavani. Heh. Olin sekoittanut Maskun kirkkoon. 

Suurin osa ryhmästä oli keskiajan harrastajia, jotka olivat pukeutuneet ajan vaatteisiin. Useimmat olivat kuitenkin fleksanneet jalkineissa, mutta muutamilla oli keskiajan keveyttä tavoitelleen kengät. Tuntui lusmuilulta kävellä vaelluskuteitta, mutta helteessä en todellakaan haikaillut päälleni kaksinkertaista mekkoa. Majoituksessa Kivimäen matkailutilalla (erinomainen palvelu ja ruuat, suosittelen) meistä otettiin ryhmäpotretti, jossa onneksi älysin maastoutua tehokkaasti. Kuvaa käytettiin jo julkisesti, joten kierrätän kuvasitaattina.