Kesällä 1838 M. A. Castrén lähti tutkimusmatkalleen, josta suomennettua kertomusta alettiin julkaista Sanan-Lennättimessä 19.9.1857. Ote:
Vähän aikaa lähtemiseni jälestä päättikin toinen Aleksanteri yläopiston jäsen, Magister Blank, luonnon-tiedon tähden, tervehtää Lappia ja seurata meitä. Paitsi sitä sopii niin, että yksi pappi Durchman niminen oli Turun Tuomiokapitulumilta käsketty samalla aikaa mennä Inarin Lappiin siellä varjelemaan jumaluus oppia. Me kokouimme vähän ennen juhannusta Torniossa, jossa Ehrström asui, päätimme täällä yhteisen matkatuuman ja läksimme 23 päivänä Kesäkuussa Lappiin.
Moniahta penikulmaa yläpuolella Tornion kaupunkia nousee se mainio vuori Aavasaksa, jossa matkalaisia etelästä ja lännestä joka vuonna tavallisesti kokoontuivat katselemaan juhannus aurinkoa. Yhden nuoren Saksalaisen kanssa kapusimme korkian vuoren päälle ja tulimme sen kukkulalle koska kello löi 12. Täällä tapasimme eräitä tämän paikan herroja ja rouvasväkeä, yhden Hollannin Rohvessorin Akkersdyk, tännetulleen, niinkuin näkyi, ojentamaan kelloansa; yhden joukon vinkuvan "antakaa lantti;" viimeisiksi joukon miehiä ja naisia kokoontuneet roitun ympäri.
Koska ensinimitetyt olivat menneet matkaansa ja me ostaneet rauhaa jälkimäisiltä, kävimme yhtehen seuraan viimeiksinimitettyin kanssa ja nyt vasta näkyi paikka niinkuin hän piti näkymän. Tilalla itsellä ei ole mitään kaunista, mutta ympäryksellä sitä enemmin. Tornion suuri joki ja Tengeljoki, jotka vuoren juuren ääressä yhdistyvät, niiden rannat, koreilla kylillä ja kartanoilla kaunistetut, sekä kaksi kirkkoa, Matarenki Ruotsin, Alkkula Suomen puolella ja taivahan ranne, suurilla vuorilla rajotettu, — semmoinen ompi se mainion vuoren ympärys.
Ajattelepa! minkälainen meidän pieni seura oli, parin putelin kanssa keskessämme, nuoret miehet vieritellen kiviä vuorta myöten, tytöt loruillen routun ympäri j. n. e. Ajattele tätä joukkoa, selkeätä juhannus-auringolta valaistuna ja näet varjokuvan juhannus yöstä Aavasaksalla. Lähtömme ilmoitti yhteisen. Rattoisa oli nähdä pitkän rivin kapuavan kikkeröitsevätä polkua myöten. He seurasivat meitä rannalle ja joelle; tytöt lauloivat laulujansa ja koska erosimme saattajistamme, oli kello 4.
Saksalaisemme oli kokonansa ihastunut. "Ankara, kaunis, peritönkaunis" huusi hän joka askeleelta. Kaikki näkyi hänestä niin tärkeälle, niin ihmeelliselle; ja koska söimme kestikievari-talossa, pisti hän leipä-palan (oli tässä maanpaikassa tavallista ohraleipää) taskuhunsa ja sanoi että hän Lyypekkiin kotiin tullessansa tahtoi näyttää ystävillensä kuinka "Lapissa" syödään.
Muuta vuodelta 1838:
 |
| Kuvaaja C. A. Hårdh HKM CC BY 4.0 |
- Helsingin Kaivohuone valmistui
- Akan ilma-matkustus kesällä 1838
- Keisari jakoi mitaleita
- Porilainen nurkkakirjuri Daniel Tocklin
- Kahden muusikon kohtaaminen Helsingissä
- Helsinki salakuljettajien päiväristeilykohteena
- Hesperian puistossa 1835-1843
- Tiedeuutisia Suomesta 1837-1847: "Leeds Times 22.9.1838. Herra Orguesson, joka omisti suuria maa-alueita Helsingin ympäristössä, oli keksinyt laitteen, jolla turve puristettiin hiilen veroiseksi. Keksinnöllä olisi ollut huomattavat markkinat ja merkitys, mutta en ole moisesta kuullutkaan, joten lienee puppua. Onko sitä myös nimi Orguesson? En edes keksi mitkä kirjaimet vaihtamalla siitä saisi ruotsalaisemman nimen."
- Ajan-Tieto eli Muisto-Kirja merkillisimmistä tapauksista: "W. 1838 alkoi Englannin Pipliaseura omalla kustannuksellansa pränttäyttää Suomen kansalle, tarwista myöten, Uusia Testamenttejä, joista (ilman mitä omilta pipliaseuroiltamme on saatu) jo 25,000 Suomalaista eksemplaria owat Suomessa präntätyt ja kansalle ilman maksota jaetut."
- Ajan-Tieto eli Muisto-Kirja merkillisimmistä tapauksista: "Suuret tuulipalot owat myös w. 1831 Hämeenlinnan, w. 1838 Pietarsaaren ja w. 1840 Haminan kaupunkeja paljon häwittäneet."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti