1834: tulipalo Viipurissa

 Sanan saattaja Viipurista 23.8.1834:

Koska parhailla rakennettiin uusia huoneita niille paikoille, jotka vielä olivat autiat edesmennetten tuli paloen jälkeen, alkoi kello kahden aikana lauvantai aamulla 16 päivänä tätä kuuta hirmuinen palo, joka muutamissa hetkissä rumasti raiskasi ja hävitti tätä kaunista kaupungia. 

Tundemattomalla tavalla oli valkea tullut vallollensa urmakarin Aqvilanderin vanhassa puuhuoneesa kaupungin sisässä. Koska tuli havaittiin ja annettiin ilmi kelloin soitolla ja rummuilla, tuotiin kohta kaupungin ruiskut ja muut sammutos aseet paikalle, sota väki ja polisi kiirehti sinne, ja kotona olevaiset kaupungin asukkaat tulivat avuksi. Mutta valkea oli pääsnyt voimiinsa ja mainittu huone oli jo yltänsä tulen vallassa. 

Sieldä leveni tuli ihmellisellä kiireydellä, ja ehkä palo oli alkanut äärimmäisessä kaupungin kolkassa vallin tykönä, niin se yhtähyvin uhkasi kauhealla tavalla muuttaa tuhvaksi koko kaupungin. Sillä vaikka ei käynyt kuin vähäinen tuulen hengi kaupungiin päin, niin tuli herätti suuremman tuulen, ja puiset katot ja tihiästi tehdyt huoneet olivat pitkällisen poudan ja varin kautta niin kuivettuneet, että ne syttyivät, mihin vaan säkeniä sattui. Tuli kulki tuulda myöden keskellä kaupungia ja lensi kuduin yli, siihen asti kuin sen juoksu, Jumalan avulla, puolen päivän rinnassa estettiin muutamain huonetten hajoittamisen, ja kaikkein asianomaisten ahkeran huolen pidon ja väsymättömän pelastuksen työn, niin myös palomuurien ja puutarhain kautta. Mutta ei tuli vielä silloin peräti hävinnyt, vaan sitä on sammutettu vielä jälestä ja vahditaan nytkin. 

Kolmetoista kymmendä kartanoa on palanut kokonansa, kaksi on palanut puoleksi, ja viisi on osittain palon ja osittain repimisen kautta vikoitettu. Vahingo oli sangen suuri sekä kartanoista, jotka olivat parhaita meidän kaupungissamme, että kauppa kalusta ja irtanaisesta tavarasta, joka on mennyt hukkaan. Seitsemän edellä mainituista kartanoista ovat olleet Suomen palo-avun yhteydessä. Niistä on neljä palanut peräti, kolme palanut osittain ja yksi revitty maahan. Palo-avun yhteyden vahingo ei ole vielä arvattu, mutta sitä luullaan nousevan melkein kuuteen kymmeneen tuhandeen ruplaan paperi rahassa. 

Muutamat hävitetyt eli vahingoitetut kartanot ja osa irtanaista kalua olivat myös Pietarissa palo vahingoa vastaan vahvistetut; mutta vahingoa kärsinein seassa löytyy myös köyhembiä kartanon isändiä, joiden huoneet ei olleet missään palo-avun yhteydessä kirjoitetut, ja paitsi näitä vielä hyyri-miehiä, jotka kaiken tavaransa ja välttämättömät tarpeensa palon kautta kadottivat. Jos sentähden kuka kristillinen kanssa veli tahtoisi näille vahingoa kärsineille apua tehdä, niin mahtaisi sitä lähettää läänin taikka kaupungin hallitukselle, eli seurakundain papille, jotka ovat luvanneet sitä vastaanottaa ja tunnon jälkeen jakaa tarvitsevaisille, niin myös siitä ajallansa aviisissa tilin tehdä.

Ruunulinna (1834), 
kansikuva

Muuta vuodelta 1834:

• Keisari jakoi mitaleita
• Egyptistä Oulun vaivaistaloon
• Jaakko Lindin "ura" käynnistyy
• Hesperian puistossa 1828-1834
• A. Liukkosen Ajanjuoksu- ja elämänrakennuksen mukaan "V. 1834 tuli aivan huono vuosi. "