Korsettitehtailija Fanny Niemelä

Fanny Maria Palenius syntyi Somerolla 23.8.1880 vanhempinaan karvari Gustaf Palenius (s. 1848 Somero) ja Vilhelmina Thomasdotter Wennerström (s. 1852 Karkku). Perheeseen kuului tuolloin kaksi isosiskoa ja yksi isoveli. (RK Somero 1871-80 s. 420) 

Aikuiseksi kasvettuaan Fanny Maria päätyi myyjättäreksi hämeenlinnalaiseen liikkeeseen ja oli 

sieltä käsin tilaisuudessa auttamaan niitä nuoria miehiä, jotka jäivät pois laittomista kutsuista.

Mutta sellainen toiminta tulee hyvin helposti viranomaisten korviin, — sen saivat kaikki silloin kokea, — sillä olihan niitä ilmiantajia joka nurkassa. Ennen pitkää joutui hän, Fanny Palenius, poliisin kynsiin ja ankaran valvonnan alaiseksi.

Erinomaisella kekseliäisyydellä ja monien vaiheiden jälken onnistui hänen kuitenkin paeta Haaparannan kautta Ruotsin puolelle.

Vapauteen hän siten pääsi, mutta vieraassa maassa tyhjin käsin — ei se elämä ollut niinkään helppoa. Toimeliaana ja työteliäänä hän aina kesäiseen aikaan sai jotakin satunnaista tehtävää, kunnes kuuli, että eräs silityslaitos Kirunassa oli myytävänä ja meni sinne, jossa tiesi muitakin suomalaiia olevan. Ensimäisiä, jatka tulivat työtä silityslaitokseen tuomaan, oli hänen nykyinen miehensä, jonka myöskin oli täytynyt paeta Suomesta ja ruveta jollain tavalla itseään vieraalla pohjalla elättämään. Huomattuaan ettei Kirunassa ollut parturia eikä hierojaa, antautui hän siksi.

Tuttavuus oli pian tehty. Fanny Palenius oli joskus kuullut erinomaisen hiuskasvua edistävän voiteen reseptin, jonka antoi herra N:lle ja tämä pieni tapaus oli tavallaan koko tehtaan alku. Herra N. rupesi kokeilemaan kaikenmoisia voiteita ja olisi jo mielellään pannut alulle Helioksen tapaisen tehtaan Kirunassa, mutta muukalaisena kasautui hänen tielleen niin paljon esteitä, ettei se käynyt.

Suurlakon jälkeen, kun personallinen turvallisuus oman maan lakien suojaamana taas oli astunut voimaan, palasi herra Niemelä, jonka elämän toveriksi Fanny P. oli ruvennut, takaisin Suomeen. Tällä kertaa he asettuivat asumaan Forssaan. Paikkakuntalaiset katselivat heitä aluksi suurella epäluulolla ja tuskin olivat vuokrata heille asuntoa. Kun se lopulta saatiin, oli se niin ahdas, että sama huone palveli sekä työpajana että asuntona. Mutta se ei estänyt toimeliaisuutta. Tavaraa valmistui ja lähetettiin pitkin Suomea ja kun parin vuoden kuluttua osoittautui, että liikkeen laajentaminen m. m. huonepulan takia kävi siellä mahdottomaksi, siirryttiin Riihimäelle. (Naisten ääni 9/1919)

Kertoja jätti sanomatta, että Fanny Palanderin ja Frans Jaakko Niemelän esikoistytär Siviä Vuokko syntyi Ruotsin Kiirunassa 21.12.1905 ja poika Heikki Hyvä Heimo Tammelassa 1.10.1907.  Fannyn ja "kauppias ja parturi" Fransin häät vietettiin vasta 26.12.1907, mikä lienee vaikuttanut ympäristön suhtautumiseen perheeseen, joka kasvoi Tammelassa vielä ainakin tyttärellä Heljä Linea Maria 27.4.1909 (RK Tammela 1899-1909 s. 636). 

Kemian alan yrityksen pariskunta perusti Forssaan vuoden 1907 paikkeilla ja sekä yritys että perhe muuttivat vuoden 1911 paikkeilla Riihimäelle, jonka etuna olivat rautatieyhteydet. (Naisten ääni 1/1916) Helioksen tuoteluettelossa on ykköstuotteena Illodin-suuvesi. Perustiedot yrityksen historiasta ovat G. Kockin Pörssitieto-sivustolla ja  Juhani K. on koonnut valikoiman mainosmateriaalista.

Perhepotretissa vuodelta 1914 on viisi lasta. Fanny Niemelän yrityksen alku oli yhdessä raskaudessaan, jonka aikana "hän tunsi välttämättömästi tarvitsevansa mukavaa, ruumista kannattavaa alusliiviä". 

Hän leikkasi itselleen paperista alusliivin kaavat ja asettui peilin eteen niitä muodostelemaan; hän sovitteli, käänteli ja väänteli, kunnes se vastasi sitä, mitä hän tahtoi.

Tämä oli alku. Siitä pitäen hän sitten on kehittänyt tätä alusliivimalliaan sekä tehnyt sen yhä käytännöllisemmäksi ja täydellisemmäksi. Nyt se onkin tavallaan oikein ihannealusliivi, siinä kun on kahdenlaiset irralliset etukappaleet, jotka tarvittaessa voi vaihtaa, samaten kahdenlaiset, liivin sisäpuolelle kiinnitetyt kuvekappaleet, joten se soveltuu kaikkia tilanteita varten. (Naisten ääni 17/1915)

Vuonna 1916 Fanny Niemelä julkaisi ensimmäisen hinnastonsa, jossa hän tukeutui auktoriteetteihin: "Ennenkuin uskalsin ryhtyä tässä hinnastossa esittämiäni rekordiliivejä yleisölle valmistamaan, kokeilin niiden kanssa itse pitempiä aikoja ja sitten kun olin mielestäni saanut tyydyttävän tuloksen, uskalsin niitä esittää professori G. Heinricius-vainajalle, lääkintäneuvos tohtori Reijo Vaaralle, tohtori Vaseniukselle ja tohtori Laimi Leideniukselle Helsingissä ja vasta heidän kehoituksestaan olen uskaltanut ryhtyä niitä tehdasmaisesti valmistamaan." (Naisten ääni 15.4.1938) Valmistus oli tosiaan "tehdasmaista", sillä 

Liivitehtaassakin oli sähködynamo, jolla käytettiin ompelu- ja napinreikäkoneet. Tottumattomana katsojana pyrki minua peloittamaan vauhti. Siellä työskenteli 5 naista, joilla oli aina kiire ja valmista tuli. Kaiken johti siellä rouva Niemelä. Mutta sitä paitsisi oli hän varsin perehtynyt töihin kemiallisellakin puolella.  (Naisten ääni 1/1916)

Aviomiehen konkurssin jälkeen "Fanny Niemelän Alusvaatetehdas, joka 12 vuotta on toiminut Riiimäellä, on äskettäin muuttanut lähelle Malmin asemaa (puhelin Oulunkylä n:o 64). Tehtaan tuotteet ovat vanhastaan, etenkin  naisten keskuudessa tunnetut hyviksi ja käytännöllisiksi." (Turun Sanomat 11.7.1922) 

Fanny Niemelän yrityksen mallistoa ja kauppaliikkeiden osoitteita voi seurata digitoiduissa lehdissä 1940-luvulle asti. Pienen valikoiman on kerännyt Juhani K. koonnut blogiin Vanhoja mainoksia. 

Alusvaatetehdas "Pukinmäellä Malmintien varrella" tuhoutui täysin tulipalossa alkusyksyllä 1943 (Laatokka 26.8.1943).