maanantai 5. kesäkuuta 2023

Kesän 1886 kaivausesittely (1/2)

"Valtioarkeologi" J. R. Aspelin kutsui marraskuussa 1886 kaikkien pääkaupungin päivälehtien edustajat tutustumaan menneen kesän arkeologisiin löytöihin. Samalla voitiin perehtyä muuhinkin Historiallisessa museossa esillä olevaan. Museo sijaitsi tuolloin "laboratorion talossa" eli (kai?) Arppeneumissa. Uusi Suometar raportoi 21&23.11.1886:

Kuinka suuresti muinaistieteelliset kokoelmamme ovat viime kesän löydöillä rikastuneet, huomaa jo siitä, että näiden esineiden lukumäärä tekee noin seitsemännen osan kaikista museossa olevien muinaiskalujen lukumäärästä. Esineitä on näet museossa tätä nykyä noin 20,000, ja niistä tulee viime kesän löytöjen osalle noin 3,000 numeroa. Osoitteeksi siitä, minkä vauhdin muinaistutkinto maassamme sai, kun Muinaismuistoyhdistys perustettiin, mainittakoon tässä sivumennen että niiden kuudentoista vuoden kuluessa, jolloin yhdistys on ollut olemassa, esineiden luku on 1,600:sta kasvanut tuoksi suureksi äsken mainituksi luvuksi. 

Vaan käykäämme nyt tätä hauskaa kokoelmaa katselemaan. 

Koruja Tuukkalan
haudasta 26
Museovirasto
CC BY 4.0

Kun astumme etuhuoneesen, on kohta edessämme Tuukkalan jättiläiskalmistosta otetut rikkaat löydöt. Ei tosin mitään irvisteleviä pääkalloja ja kolisevia luurankoja, joita kalmistosta kaivetusta 41 haudasta niin suuret määrät löydettiin! Ne ovat asetetut tilan puutteessa toiseen paikkaan — leikkaushuoneen ullakkoon — nykyisille sukupolville viestintuojiksi pakanuuden kaukausilta ajoilta. Ei näitä, vaan erityisellä pöydällä ja vitrinissä on ehkä satamäärin kaikenlaisia haudoista löydettyjä kaluja, sekä naisten että miesten pukuihin kuuluvia. Naisten pukuihin kuuluvista esineistä mainittakoon: kupurasolkia ennen tunnettua karjalaista muotoa, joita oli kummallakin olalla yksi ja joista riippui vaskihelmillä ja vaskiputkilla puettu nahkarihma, joka kannatti reikäistä ketjunkannatinta ja se taasen pitkää vaskivitjaa, jonka päässä oli vaskipäinen veitsi tupessaan, vaskinen korvalusikka y. m. Tähteitä ja osia näistä koristuksista oli nähtävänä suuri joukko. Paitse näitä solkia oli kokoelmassa myöskin hevosen kengän muotoisia solkia, joista jotkut ovat erittäin kauniisti koristetut. Olipa vaatekappaleitakin, jotka olivat säilyneet varsinkin kuparisolkien alla. Sievää ja hienoa tekoa olivat ne vaskikierrokset eli vaskikutomukset, joilla silloiset naikkoset rakastivat esiliinojaan reunustaa. Jalkineista emme jälkiä huomanneet, ja ei niitä ole luullaksemme siitä kalmistosta löydettykään. Kai eivät silloiset eläjät "kääntäneetkään töppösiänsä taivasta kohden", kun Manalan teille läksivät. — Myöskin miesten pukuun kuuluvia kaluja on suuri joukko. Siellä on rautaisia paninsolkia, renkaita, veitsiä, tulusrautoja piikivineen ja tulikivineen, kirveitä, kovasimia y. m. Siis täysissä tamineissa olivat sekä naiset että miehet, kun hautaan pantiin. 

Pöydällä kalujen joukossa on myöskin useita majuri Tuderuksen tekemiä piirustuksia luurangoista kaluineen päivineen sekä kalmiston asemapiirros. Edellisistä on huomattava piirustus jättiläismiehen luurangosta, joka on hyvässä määrässä seitsemää jalkaa pitkä. Siltä poloiselta taittui eläessään vasen sääri. Katkeama — kunnia tieteelle! on vielä nytkin huomattava sääriluussa ja — piirustuksessa. 

Muuten on turhaa että sen lähemmin puhumme tästä suuresta pakanuuden aikuisesta kalmistosta. Siitä on ollut asiallisia kertomuksia tämän lehden n:ssa 166, 167, 168 ja 179. 

Samassa vitrinissä kuin osa Tuukkalan löydöistä on esineet Tostarbyn kalmistosta Tenholassa, Köönikänmäen kalmistosta Kokemäellä ja Orismalan kalmistosta Isossakyrössä, tuosta kalmistosta, jota ensin luultiin nuijasodan aikuiseksi, vaan jonka prof. Aspelin on osoittanut olevan toista tuhatta vuotta nuijasotaa ja ehkä pari sataa vuotta Suomalaisten tuloa vanhemman. Näiden kalmistojen löydöissä on suuri joukko aseita ja koristuksia, solkia, rannerenkaita y. m. Orismalan löydöistä mainittakoon erittäin eräs kaunis vaskisolki, joka kuvaa kahta toisiinsa kietounutta käärmettä ja joka tullee tutkiessa olemaan hyvänä ajanmääräjänä. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti