Turku-Tukholma reittiliikenne 1700-luvulla?

 

Vanhoja tiennäyttäjiä eli reittioppaita lukiessa ei varsinaisesti odota yllätyksiä. Bjurmanin oppaan painos vuodelta 1768 kuitenkin onnistui tässä kuvatessaan reittiä "Til Grisselhamn och öfver Ålands-haf til Åbo". Sen marginaalissa nimittäin annettiin tietoa postijahdilla matkustamisesta.

Aluksi kiinnostuin ja innostuin 15.9.1730 määrätystä hinnastosta, joka oli jaettu säädyttäin. Kerrankin ylempää säätyä rokotettiin! Herrat, rouvat ja neidit saivat maksaa matkastaan 4 hopeataaleria ja kustakin mukana seuraavasta rengistä tai piiasta lisäksi 2 taaleria ja 16 äyriä. Sen sijaan käsityöläiskisällit, sotilaat ja rengit maksoivat samasta matkasta "vain" taalerin ja 16 äyriä. (Hinnastossa oli myös taksat rahdille, kuten katetulle vaunulle, josta piti maksaa 6 taaleria.)

Mutta oliko tätä kyytiä tosiaan tarjolla ja säännöllisesti? SLS:n Förvaltningshistorisk ordbok toteaa (todnäk Forssellin postihistoriaan perustuen), että postijahdit kulkivat Ahvenanmeren yli vuosina 1723–24, 1727–1732 ja 1764–1779 eli maininta vuonna 1768 painetussa oppaassa ei ollut teoreettinen, vaikka rakkaista sanomalehdistäni löysin mainintoja vain Ystadista lähteneistä postijahdeista. Sanakirja kuitenkin huomauttaa, että postijahdit olivat postiveneitä riippuvaisempia tuulesta eli eivät lähteneet aina kuin oli tarkoitus.

(Samassa oppaassa on myös hinnasto postiveneissä kulkemiseen eri väleillä. Näissä kaikki maksavat saman hinnan.)

Miltä postijahti näytti? Replika 1600-luvun lopussa rakennetusta aluksesta näyttää tältä:

Mikael Johanssonin valokuva. CC-BY-SA 4.0. Wikimedia

CC BY-NC. Postmuseum

Jälkimmäiset kuvat esittävät Ystadin ja Rügenin välillä 1775-95 kulkenutta postijahtia.

P. S. Laivamatka Tukholmasta Turkuun 1818 vastannee kokemuksia 1700-luvun kauppalaivoissakin.