Turun linnan seitsemäs Kaisa

Kannoin kirjastosta kotiin Jenna Kostetin tietokirjan Kuuden Katariinan jäljillä, jota (tavalliseen tapaani) selasin sen verran, että ymmärsin mistä oli kyse. Viimeisessä jaksossa Kostet tiivistää Turun linnan vankilakäyttöä, josta olen vuosien varrella yrittänyt kerätä tietoa. Niinpä ei tullut varsinaisena yllätyksenä sivulla 267 vastaan "Kauvatsan Yttilästä kotoisin oleva Kaisa Erkintytär", joka "Turun kaupungin historiaa käsittelevän teoksen" mukaan "nukkuu usein kuoleman kaltaisia unia, joista herätessään hän kertoo vartijoilleen ihmeellisistä näyistä, joita on unessaan kokenut". Olin itse asiassa maininnutkin hänet yhdessä blogitekstissäni. 

Toisin kuin minä tuolloin, Kostet oli yrittänyt jäljittää Kaisaa selaamalla "hetken Kauvatsan seurakunnan arkistoja". Todeten, että "Löytämäni pää- ja rippikirjat alkavat vasta 1750-luvulta, enkä löydä Kaisaa sieltä, en oikeastaan edes tiedä, mitä etsisin, sillä kirkonkirjat ja arkistot ovat sekavia."

Mistä heräsi kysymys: pystynkö itse parempaan? Hetken tauolla olleen ArkivDigitalin uudelleenmaksulla sain eteeni Turun linnan kuukausittaisia vankilistoja. Osuin ensin Kaisan vankeuden loppupäähän [1], joka ei päättynyt mestaukseen vaan vitsoilla annettuihin lyönteihin ja vapautukseen 12.1.1764. Tämä olisi selvinnyt myös Mona Rautelinin väitöskirjasta En förutbestämd sanning : barnamord och delaktighet i 1700-talets Finland belysta genom kön, kropp och social kontroll, jonka tuomiolistassa on tiedot

Kvinnsperson Caisa Eriksdotter. Vittis. Övre Satakunta domsaga. HT: dödsdom. HO 14.12.1763: risslitande. Åbo slottshäkte. Justitiekanslersämbetets fånglängder 1764. E III: cc: 43

Viimeisestä vankilistasta näkyi myös se, että Kaisa oli tullut Turun linnaan 31.10.1763. Joten pakitin kyseiseen listaan [2]. Siinä oli yllättävästi hyvin olennainen lisätieto eli sana, jonka hahmotin Porraksi. 

Sarakkeen yläreunan mukaan tämän piti olla kylänimi, mutta koska kahdeksasosa omista juuristani on Kauvatsalla tiesin, että kyseessä oli yksi Yttilän taloista. Kauvatsan rippikirjoja pääsin siis lähestymään määrätietoisesti. Rippikirjan 1753-1767 sivulla on ylivedetty Carin Erichsdotter, joka oli syntynyt 4.10.1743. Jos kyseessä on Turun linnan vanki, hän on palannut Kauvatsalle, sillä Lasse Iso-Iivarin isäntäluettelon mukaan kyseinen Carin/Kaisa meni 6.5.1764 naimisiin Porran Thomas-pojan kanssa. Pari isännöi Carinin lapsuudenkotia eli Lievikosken Pulvoa.  

Kokeilin selata 24.10.1763 alkaneiden Huittisten kesäkäräjien renovoitua pöytäkirjaa, mutta siihen oli selvästi merkitty hovioikeudelle alistetut jutut, joista ei sitten kerrottu sanaakaan enempää. 

Murhatuksi epäiltyä lasta tuskin on kastettu eikä häntä myöskään merkitty haudattujen listaan. 

Lopuksi älysin tarkistaa Carinin ja Thomasin vihkimerkinnän. Carinin tittelinä on "qvinsperson" ja erehdyksessä kirjoitettu merkintä hunnusta ja häähienoudesta on vedetty yli. Varmuutta ei ole saatavilla, mutta pidän lähes varmana että onnistuin löytämään Turun linnan seitsemännen Kaisan, joka kuoli Kauvatsalla 12.4.1790.

[1] Justitiekanslern -1974, Huvudarkivet EIIIcc:43 (1764) Bild 2030 (AID: v567643.b2030, NAD: SE/RA/1340101)

[2] Justitiekanslern -1974, Huvudarkivet EIIIcc:39 (1763) Bild 2250 (AID: v567639.b2250, NAD: SE/RA/1340101)