Kuninkaan kirjeitä Turun tuomiokapitulille läpikäydessäni tuli vastaan muutama "kirjamainos" eli kuninkaan allekirjoittama (tai allekirjoitusleimallaan varustettu) suositus tuoreelle kirjalle. Kävi ilmi, että tällaisia oli tuomiokapitulien lisäksi lähetetty maaherroille. Aiemmin tuttua Porvoon tuomiokapitulin kiertokirjeistä se, että osa suosituksista välitettiin papeille. Kirjoittajan ja kustantajan kannatti siis tehdä itseään tykö kuninkaalle.
Siitä miten se tapahtui, en tiedä mitään, mutta toimessa onnistui ainakin kapteeni Carl Wijnblad. Tämän tiilitehtaita käsittelevää kirjaa kuningas suositteli maaherroille vuonna 1762 ja tuomiokapitulin arkistoonkin päätyi kirjeestä jäljennös (E I 9:31). Kolme vuotta myöhemmin tuomiokapituli sai suoran suosituksen Wijnbladin uudesta teoksesta, joka kuparipiirroksin neuvoi maaseudulle sopivia rakennusmalleja (E I 9:428).
Carl Wijnbladh ei ole unohdettu hahmo Ruotsin arkkitehtuurihistoriassa, vaikka minä en ollut hänestä koskaan kuullut. Ensiksi mainittu kirja oli Afhandling om mur- och tak-tegelbruks inrättande, jämte beskrifning huru tegel på fördelaktigt sätt brännes med stor besparing af wed, samt nödiga ritningar på lerbråkor, lador och ugnar, förestälta uti 6 kopparstycken (1761). Maaseudun hyväksi ilmestyi vuonna 1765 kaksi julkaisua: General planer til fem sätesgårdar, uti koppar stuckne, med deras förklaring. Upritade och til en del anlagde af Carl Wijnblad (1765) ja Tilökning af General-planer til tio sätesgårdar, förestälte uti 11 kopparstycken med deras förklaring. (1765). Nämä saivat valtiopäivien suosion, mihin kuninkaallinen kirjekin liittynee, ja seuraavana vuonna parhaat palat uudelleenjulkaisun Beskrifning, huru allmogens bygnader, så af sten, som träd, måge med största besparing upföras enligit bifogade project-ritningar uti sex koppar-stycken , samt förslager uppå nödiga bygnings-ämnen. Utgifwen på kongl. maj:ts allernådigste befallning, efter föregångit gillande wid riks-dagen år 1765, af Carl Wijnblad (1766).
Henrik-tietokanta todistaa, että Wijnbladin näkemyksiä tuli Suomeenkin. Eversti Didric Blomcreutzin kirjaston huutokaupasta 1775 kapteeni Brunow osti sekä oppaat säterirakennuksiin että rahvaan pytinkeihin. Samana vuonna huutokaupattiin myös luutnantti Coyettin kokoelmasta Wijnbladin 70 rakennusmallin kirja, jossa oli 25 kuparipiirrosta. Sen osti majuri Stierncrona.
Luettelematta kaikkia osumia todettakoon, että kyseinen 70 mallin kirja kuului vuonna 1779 konrehtorin leski Helena Lundbeckin kuolinpesään ja vuonna 1790 Anders Hellantin kuolinpesään. Ohjeet tiilitehtaaseenkin olivat päätyneet Suomeen ainakin yhtenä kappaleena, joka kuului vuonna 1791 puutarhuri Gabriel Kiellströmin kuolinpesään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti