keskiviikko 23. marraskuuta 2022

Aivan toinen tapa tehdä asioita

Muutaman kuukauden tauon jälkeen paluu teemaan "Pitäisikö pyrkiä parempaan?" eli tutkimuksellisiin käytäntöihin. Eilen nimittäin tuli vastaan Mastodontissa (johon olen "tottakai" liittynyt, tili: @KaisaKylakoski@mastodontti.fi ) Opinahjon Kieli- ja viestintätieteen laitoksella työskentelevän Aleksi Kosken video: Kirjallisuuskatsaushelpotus gradusemmalaisille. Kuten otsikosta implisiittisesti käy ilmi, tarkoitus on palvella toisen alan ja toisen tason opiskelijoita, mutta kun mikään alkukuvan neuvoista ei näyttänyt tutulta, katselin videon mielenkiinnolla.

Lähtökohtana oli kirjallisuushaku asiasanoihin perustuvalla lausekkeella. Kohteena oli kirjastotietokannan sijaan "tietokannat", joita käyttääkseen pitää olla Opinahjolla (?) tai ainakin tunnarit käytössä. Tunsin pienen piston sydämessäni, sillä vaikka aikanaan muissa hommissa käytin ahkerasti EBSCOa, JSTORia yms. on väikkärin teossa jäänyt selvittämättä olisiko joku tietokanta tarjonnut hyvän kattavuuden historia-alan lehtiin. Harjoituksen vuoksi tein ensiksi mainittuun haun ja sainkin (hups!) ekaksi tulokseksi väikkäriin liittyvän uunituoreen artsun. (Olen slarvannut myös muistutuspalveluiden käytössä.) 

Mutta videon pointtina nimeenomaan oli toimintamalli, jossa ei silmäillä tuloslistaa ja leikata+liimata valikoituja tuloksia toisaalle, vaan ladataan koko hoito talteen ja viedään Zoteroon. Parilla klikkauksella kävi ilmi, että tämä olisi EBSCOssa onnistunut. En testannut, sillä (syntien paljastusta jatkaen) en käytä Zoteroa. Sen rooli esimerkissä on yhdistää hakutulokset aiempaan ja sylkeä sitten ulos .csv, josta taulukkolaskentaohjelmassa abstrakteja lukien valitaan hedelmällisiltä näyttävät varsinaiseen lukuun. Koska en ole käyttänyt Zoteroa, en tiedä miksi abstraktien lukeminen ei onnistunut suoraan siellä.

Ilmeisesti Zotero ei myöskään tue kaksoiskappaleiden etsintää? Vielä oudommalta kuullostaa ohje kirjata muistiinpanot taulukkoon. Eikö juuri Zotero ole muistiinpanoja varten? Videon perusteella Zoteron suurin "hyöty" on pdf:ien lataus. Väitöskirjahankkeeni puitteissa olen ladannut 816 pdf:ää eli teoriassa jotain ajansäästöä olisi voinut syntyä. 

Suurin yllätys ohjeessa oli Digital humanities -työkaluna usein mainittu Voyant. Sen pääeduksi esiteltiin konkordanssihaku ja sitten hypättiin jälleen taulukkoon tekemään sanahakuja.

Esitetty kokonaisuus on tietenkin vain murto-osa kirjallisuuskatsauksen tekemisestä. Kosken mielestä "massatoiminnoilla" syntyy kuitenkin järkeistämistä. Pääetu näytti olevan siinä, että Zoteron kentät (ehkä) täyttyvät automaattisesti ja abstrakteja voi tarkastella yhdessä. Suomen historiaan ohje istuu huonosti, sillä relevantit artikkelit eivät ole kv-kannoissa ja useimmiten tarvitaan monografioita. 

Hieman inspiroituneena kurkistin Finnaan ja totesin ettei siellä näy mahdollisuutta hakutulosten tallentamiseen. Yksittäisiä tietueita saa toki tallennettua, mutta videolla esitettyjä hyötyjä ei ole saavutettavissa muuten kuin Suosikit-listaa hyödyntämällä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti