lauantai 18. kesäkuuta 2022

Yleisen näyttelyn puuhamiehet (2/2)

Museovirasto CC BY 4.0
Rob. Lagerborg (s. 1835) ei ollut teollisuusmies vaan Helsingfors Dagbladin päätoimittaja. Ilmankos lehti oli usein ensimmäisenä kirjoittamassa Yleisen näyttelyn järjestelyistä ja suhtautui niihin muita lehtiä myönteisemmin.

E. Lekve (s. 1833) oli Norjassa syntynyt ja Saksassa kouluttautunut insinööri, joka oli vuonna 1859 kutsuttu Helsingin reaalikoulun teknisten aineiden opettajaksi. Yleisen näyttelyn aikaan hän oli insinööritieteiden opettaja, mutta osallistui aktiivisesti erilaisiin hankkeisiin koulumaailman ulkopuolella. 

Constantin Linder (s. 1836) tunnetaan enimmäkseen muusta kuin liiketoiminnasta. Wikipedia-sivun mukaan  hän työllistyi vuonna 1870 Pietariin yritykseen Wächter & Steinbock. Pitkästä tekstistä jää epäselväksi kauanko tämä vaihe kesti.

Carl Mannerheim (s. 1835) tunnetaan parhaiten marsalkka Mannerheimin isänä, kuten Wikipedia-artikkelikin heti alkuunsa toteaa. (Kun suomenkielisessä Wikipediassa hakee Mannerheim, päätyy suoraan marsalkka Mannerheimin sivulle eikä normaalimmalle täsmennyssivulle.) Yleisen näyttelyn aikaan Carl Mannerheim oli edelleen Louhisaaren kartanon omistaja. Lisäksi hän oli toimitusjohtajana Kuusankoski Osakeyhtiössä, jonka paperitehdasta ja puuhiomoa hän oli perustamassakin 1870-luvun alussa.

Oscar Osberg (s. 1836) oli virolaissyntyinen konepajayrittäjä Helsingissä yhdessä ensimmäisessä osassa mainitun lankonsa August Baden kanssa.

Walfrid Spåre (s. 1831) oli ollut Suomen komissaarina Pietarissa 1870 järjestetyssä näyttelyssä sekä Wienin maailmannäyttelyssä 1873. Näyttelyjärjestelyjen aikaan hän toimi Suomen lennätinlaitoksen päällikkönä.

Ote 1870-luvun valokuvasta,
jossa Hakaniemenra nnassakonepaja J. D. Stenberg & Söner 
Helsingin kaupunginmuseo, CC BY 4.0

Joh. Stenberg on tulkinnanvarainen nimi. Kyseessä on joko Johan Daniel Stenberg (s. 1809), jonka hankkima Hakaniemen konepaja toimi nimellä Ab J. D. Stenberg & Söner tai poikansa Johan Didrik Stenberg (s.1841), joka 1870-luvulla johti isänsä yritystä. Todennäköisempää on kai, että näyttelyjärjestelyihin osallistui nuorempi mies, joka oli kouluttautunut Saksassa.

G. Strömberg (s. 1823) ei liity ilmeisin sukusitein sukunimen myöhemmin kuuluisaksi tehneeseen sähköalanyrittäjään. Georg Strömberg oli Suomen rautateiden päällikkö ja Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen, jotka molemmat olivat näyttelyjärjestelyille olennaisia asemia.

A. F. Wasenius (s. 1829) oli käynyt Lyypekissä kauppaopiston. Hän omisti yhdessä jo edellä mainitun Leonard Borgströmin kanssa Tervakosken paperitehtaan ja toimi sen johtajana 1900-luvun puolelle asti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti