Olin tällä viikolla kaksi päivää Tampereella 1800-luvun verkoston vuosikonferensissa. Sen yksi keynote ja illallinen olivat Vapriikin tiloissa, joten minulla oli hyvin lyhyt mahdollisuus kipaista yhteen näyttelyyn. Valintani oli Finlayson 200, joka alkoi hyvin animoidulla varhaishistoriakatsauksella. (Tosin vietettyäni tilassa tovin ja kuunneltuani saman tekstin puoli tusinaa kertaa... )
Animaatiopömpelin takana ei voinut olla huomamatta takaseinää.
Ensin heräsi toivo: puuvillatehtaan historiasta kerrottaessa on otettu huomioon sen raaka-aineeseen liittynyt inhimillinen vääryys ja kärsimys. Sitten pääsin lukuetäisyydelle ja totesin isoimmaksi tekstiksi "Kuidusta kankaaksi". Suurennettu peltokuva oli ensimmäinen 12 kuvan sarjasta, josta suurin osa käsitteli tehdastyön vaiheita. En valitettavasti tallentanut kuvien alla olevia tekstejä, mutta peltokuvan alla ei ollut sanaa orja.
Vasta pienemmällä tekstillä täytetty valkoinen ja pieni kyltti kuvasarjan alla sisälsi sanan orjaplantaasi. Varsinaisena pointtina oli kertoa, että kuvasarja oli englantilainen ja 1840-luvulta. (Muistinvaraisesti, mutta näköjään oikein.)
Tuleeko näistä puhtaisiin ja ehjiin vaatteisiin pukeutuneista ihmisistä mielikuva pakkotyöstä? Tunnetusti erittäin raskaasta työstä? Ymmärsikö sen, että selän takana oleva Tampereella käytetty cotton gin oli teknologiana mahdollistanut puuvillan tuotannon kasvun? Eli sen, että entistä isompi määrä ihmisiä vietti pitkiä ja helteisiä päiviä pellolla? Eikä Yhdysvaltojen sisällissotaa seurannut orjatyövoiman vapautus tarkoittanut onnea ja autuutta? (Jos haluaa masentua tai ymmärtää, niin suosittelen videota The Part of History You've Always Skipped | Neoslavery. Koko elämänsä puuvillaa poimineen miehen haastattelu on lyhyempi.)
Vikisin tuoreeltani kokemuksesta Twitterissä ja sain muita ihmettelemään kanssani. Vapriikki kommentoi
Näyttelyssä on valitettavasti jouduttu tiivistämään monet asiat. Kuvat ovat tärkeässä asemassa. Siksi laitoimme Finlayson-näyttelyn parhaalle paikalle kuvan orjaplantaasilta valotauluun. Toki näyttelyn teksteissäkin tämä olisi voinut olla terävämmin ilmaistuna.
Mutta MITÄ "parhaalle paikalle" sijoitetullla kuvalla haluttiin sanoa? Miten se kuviteltiin tulkittavaksi?
Orjuus, 1800-luvun teollisuuden eettisyys, ovat nykynäkökulmasta varteenotettavia asioita kesäkuussa 2022. Kiinnittää huomiota tässä myös se, että plantaasikuva vaikuttaa lavastetulta. Nuo vaatteet eivät ole työvaatteita. Samanlaiset huivit päässä miehillä.
VastaaPoistaOlisi mielenkiintoista nähdä keskustelua Twitterissä, antaisitko linkin?
Ah, kiitos, tuossahan linkki olikin aloituksessa.
VastaaPoista