Bilangin vaimoista ja tyttärestä

Aloin tehdä eilistä Bilang-juttua matkakertomuksen maininnan takia ja sen piti olla ripeä rykäisy. Jäi aikomukseksi, sillä löytyi lähteitä, joista syntyi tieteellisen artikkelin luonnos. Ei siitä puolesta enempää, mutta blogiin sopivat esimerkit henkilöhistoriallisista Litteraturbanken-löydöistä.

Painetussa lähdekokoelmassa Svenska memoarer och bref II (1900) sukunimihakuni tarttui C. C. Gjörwellin 6.8.1798 päiväämään kirjeeseen. Siinä tämä selosti Jacob Johan von Bilangin tyttären lapsen kastetilaisuutta. Kastelapsen äidinäiti ei ollut enää Jacob Johanin vaimo, sillä avioero. Sitä ei ole aatelismatrikkelissa ajoitettu, mutta Jacob Johan oli solminut kakkosavioliittonsa elokuussa 1795.

Olin siis hetken sekaisin, kun Gjörwell kirjoitti rouva von Bilangista sylikummina avioeroa mainitsematta:

Jag fick göra bekantskap med fru von Bilang, som bar barnet, och en hennes son, som far till sjös. Hon berättade mig den ledsamma händelsen, att en hennes äldre son, som ochså far till sjös, är ännu sedan halftannat år fången i Tripolis, allt sedan vi fingo ofred med den hundturken.

Tietenkin paikalla oli lapsen isoäiti. Aatelismatrikkelin mukaan ykkösvaimon (Catharina Emerentia Scheding) pojista kaksi lähti vuonna 1794 merille, jonne he sittemmin katosivat. Toinen oli siis joutunut vankeuteen Tripoliin.

Kakkosvaimo (Johanna Gustava Stenholm ) muuten synnytti tyttären Helsingissä 15.8.1802 ja valitettavasti kuoli samassa kaupungissa viikkoa myöhemmin. Tyttö jäi eloon ja kun kerran eilen isänsä luokiteltiin suomalaiseksi niin voinemme omia myös tämän paljasjalkaisen helsinkiläisen, vaikka hän eli Ruotsissa. Aatelismatrikkeli ei kertonut pitkäksi venyneestä elämästään mitään, mutta Litteraturbanken-haku osui kahteen naiskirjailijoiden esittelyyn, joiden perusteella Johanna Wilhelmiina von Bilang julkaisi nimimerkillä Jenny kirjan 200 charader (1855). 

Todennäköisesti kyse on sanaleikeistä eikä suuremmasta sanataiteesta, sillä Libris-tietokanta ei nimikettä tunne. Mutta olipa kaksi esimerkkiä (taas) siitä, että naiselämästäkin voi löytää jotain tietoa.