perjantai 7. toukokuuta 2021

Tuoreita havaintoja digitaalisesta historiantutkimuksesta

1) Äskettäin totesin Tukholman 1700-luvun osoitteen selvittelyssä, etten tiedä, miten sama olisi onnistunut ilman verkkolähteitä. Samahan pätee lähes kaikkiin tutkimusaktiviteetteihini, mutta innostuin keväällä dokumentoimaan toisenkin suorituksen FB-päivitykseksi: 

Rakastan tutkimuksen tekemistä vuonna 2021 osa n+1. Suomalaisessa yleisteoksessa lainataan saksalaista kirjoitusta vuodelta 1817 perustuen saksalaiseen tutkimukseen vuodelta 1948. Kiitos Googlen välimuistiin jääneen piratoidun itävaltalaisen gradun (katsokaa mikä alaotsikko!), ja Wayback Machinessa edelleen olevan kopsun avulla saan selville 1817 tekstin otsikon ja uusi googlaus löytää sen digitoituna Münchenin yliopiston kirjastolta. Nyt kun vielä keksin miten löydän saksankielisestä originaalista kohdan "ruhtinaskuntiin, kaupunkeihin, kauppaloihin ja kyliin" selaamatta surkeassa käyttöliittymässä joka sivua...

Valitettavasti jouduin selaamaan kaikki sivut. Onneksi niitä oli vain pari kymmentä. 

2) Klassikko "mikään tietokanta ei ole täydellinen" tuli myös dokumentoitua huhtikuiseen FB-päivitykseen:
Pari päivää sitten Kansalliskirjastoon tehtyyn hankintaehdotukseen tuli vastaus: "Valitettavasti kirjaa ei ollut luetteloitu tietokantaan, mutta nyt sen pitäsi olla saatavilla Finnassakin."
Aikaisemmin tänä vuonna kyselin Suomeen liittyvää 1700-luvun painatetta ja vastattiin: "Ei taidoissa vikaa, eipähän vain ole kataloogissa. Eikä aikanaan myöskään tunnistettu fennicaksi."
Eli puuttuminen luettelosta ei tarkoita puuttumista kokoelmista. Jos tämä nyt sattuisi jollekin olevan epäselvää tai unohtunut.
(Kyllä, ambitioni on elinaikanani tulla valituksi Kansalliskirjaston vuoden asiakkaaksi. En ehkä kuitenkaan ole toiminut parhaalla mahdollisella tavalla tavoitteen saavuttamiseksi.)

3) Tietokanta oli esillä huhtikuisessa väitöstilaisuudessa, jossa tarkistettiin Saara-Maija Kontturin väitöskirja Lääkärikunnan synty: Suomen lääkärit n. 1750-1850. Heti abstraktista näkyy, että työn perustana on prosopografinen lääkäritietokanta, jonka luomisen perusteellista kuvausta vastaväittäjä Heini Hakosalo (syystä) kehui. Hakosalon mukaan tietokantaan viittaaminen oli "legitiimiä", vaikka se on vain Kontturin hallussa eikä avaaminen ole ilmeisesti suunnitteilla. Tässä kohtaa siis mennään vuonna 2021.

Ainakaan johdannossa Kontturi ei ole viitannut tietokantansa yksittäisiin tietueisiin eli tehnyt silmissäni totista syntiä. Toisaalta näyttökaappauksesta selviää, miksi Hakosalo totesi, että olisi (ollut) hienoa, jos lähteet olisivat merkittyinä. Kontturi vastasi, että olisivat periaateessa olleet merkittävissä. Suosittelisin lämpimästi.

Tietokantaan kokonaisuutena viitataan Kontturin kvantitatiivisessa analyysissä tavalla, jota pitänee omassakin väikkärissäni noudattaa. Kun asia on nyt tullut lähemmäs itseäni, on sitä tullut mietittyäkin. Mitä lisäarvoa tai -uskottavuutta tietokannan/taulukon avaus tuo kvantitatiiviselle analyysille? Todellisten virheiden tai kyseenalaisten tulkintojen tunnistaminen vaatisi lähdeaineiston uuden läpikäynnin. 

4) Kirjanmerkkien siivouksessa löysin viime syksynä yhdessä FB-ryhmässä jaetun tiedon, että loput digitoiduista raastuvanoikeuksien ja tuomiokuntien 100 vuotta vanhemmista perukirjoista, jotka Kansallisarkiston vuoden 2018 tiedotteessa luvattiin julkaista "siten, että ne ovat nähtävissä uuden Astia-verkkopalvelun tultua käyttöön vuoden 2020 alkupuolella" jäivät saamatta yhteistyökumppanilta eli FamilySearchilta. Toisaalta odotamme edelleen myös "uutta Astiaa".

Joskus se Astia tulee. Eli, jos joku sattuisi olemaan niin typerä, että tallessa on suoria Digitaaliarkiston linkkejä, joiden kuvailutieto on tasoa "TAIPALE!!!! Digitaaliarkisto" (tietenkin täysin fiktiivinen esimerkki), niin jotain kannattaisi asian hyväksi tehdä. Ennen kuin on liian myöhäistä.

5) Aineistoja tulee ja menee. Suomen sukututkimusseuran Hiskistä onnistuttiin jokin aika sitten hävittämään paljon käytetyt ja erittäin hyödylliset "Lisätietoa seurakunnasta" -sivut, joita ei ole (tätä kirjoittaessani) vielä saatu takaisin. Kyseessä on staattinen html-sisältö, joten JOS (SukuForumin vuosia sitten hukattuja viestejä edelleen kaivaten) varmuuskopiointi on ollut kunnossa palautuksen viipymistä on vaikea ymmärtää. Tosin käynnissä on jonkun palvelimen vaihdos toiseen asiaan vastatun mukaan. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti