Keitä kiinnostivat oppineisuuden esitykset 1700-luvun lopussa?

Kirjallisuudessa(*) tuli vastaan 1700-luvun lopun julkaisusarja Allgemeines schwedische Gelehrsamkeits-Archiv unter Gustaf des Dritten Regierung, joka kai kääntyisi "yleiseksi ruotsalaiseksi oppineisuuden arkistoksi Kustaa III:n hallintoajalta". Kuten hapuilevasta suomennoksestanii voi arvata, en lähtenyt tavaamaan digitoituja julkaisuja, mutta avattuani seitsemännen ja viimeisen osan väistämättä huomasin alussa olleen tilaajaluettelon. Mikä herätti kysymyksen siihen sisältyvistä suomalaisista, joten ei kun keräämään listaa.

• Bibliothek, des Gymnasiums zu Borgo 
• Bibliothek, der Osterbothnischen Nation zu Åbo.
• Bibliothek, einer privaten zu Åbo unter des Herrn Prof. Porthans Aufsicht.
• Bibliothek, der Universität zu Åbo
• Herr Billmark (M. Joh.), Prof. d. Gesch. und Phil. Mor. zu Åbo.
• Herr Bonsdorf (M. P.), Lector der morgenl. Spr. zu Borgo.
• Herr Calonius (M. M.), Prof. der Rechtsgel. zu Åbo, Ritter des Nordst. Ordens; izt Mitglied im höchten Gerichte.
• Herr Cavander (M. Ch.), Domprobst und Prof. Prim. der Gottesgel. zu Åbo.
• Der Freyherr Lederhjelm (G. C.), Präs. des hofgerichts zu Åbo, Ritter des Nordst. O.
• Herr Frantzén (M. F. M.), Docens in der Weltweish. und akad. biblioth. zu Åbo.
• Herr Gadd (P. A.), Prof. der Chemie, Plantage-Direktor und Ritt. vom Wasa-Orden.
• Herr Gadolin (Jak.), D. d. Gottesgel., Bischof und Prokanzler zu Åbo, Commandör von Nordst. O.
• Herr Haartman (G. E.), D. d. Artzeneygel. u. Prof. in der prakt. Med. zu Åbo.
• Herr Hambraeus (O), Pastor zu Jomala auf der Insel Åland.
• Herr Hanelles (Sal.), Candidat in der Philosophie zu Åbo.
• Herr Hellenius (C.), D. d. Arzeneygel., Prof. der Oekon. und Botan. zu Åbo.
• Herr Lagus (M. J.), Probst u. Past. zu Idensalmi in Savolax
• Herr Lefrén (M. L. O), Prof. der Theol. zu Åbo.
• Herr Lindquist (M. J. H.), Prof. der Mathem. zu Åbo.
• Herr Thengström (M. J.), Prof. der Theol. zu Åbo.

Kuten Gaddin tiedoista näkyy, kaikkien kohdalla asuin- tai virkapaikka ei ole selvästi merkitty eli joku nimi saattoi mennä ohikin. Enimmäkseen kyseessä on porukka, jota olisi voinut odottaakin eli Turun proffat ja siellä opiskelleet, minkä johodosta lähes kaikki löytyivät Kotivuoren ylioppilasmatrikkelista. Erikoisin yksilö on Ilmajoen kirkkoherran poika Salomon Hanelles, joka oli tilannut julkaisun opiskeluaikanaan. Sen päätyttyä hänestä tuli maanviljelijä.

Suomeen siis tuli parikymmentä kappaletta kyseistä kirjaa. Turun akatemian kappale todennäköisesti kärtsäsi 1827 ja muillakin on ollut aikaa tuhoutua. Finnan perusteella osia on Kansalliskirjastossa ja Kuopion lyseon kirjastossa, mutta kun kirjastotietokanta ei kerro alkuperää, nämä eivät ole kovin mielenkiintoisia. 

Mutta mitä kertoo Henrik-tietokanta? Millään hakusanalla en löytänyt siitä yhtäkään kappaletta. Haku Kansallliskirjaston digitoimiin huutokauppaluetteloihin on riippuvainen kirjoituasuista ja tekstintunnistuksesta, mutta osuu huutokauppoihin 1832, 1845, 1851, 1855, 1856, 1870, 1894, 

(*) Kyseessä oli Jari Niemelän Vain hyödynkö tähden? Valistuksen ajan hyötyajattelun, luonnontieteen ja talouspolitiikan suhde Pehr Adrian Gaddin elämäntyön kautta tarkasteltuna, jonka sivulla 45:

Christoph Wilhelm Lüdeke kirjoitti vuosikirjassaan Allgemeine Schwedische Gelehrsamkeits-Archiv Gaddin kruunajaispuheesta seuraavasti: "Puhe on täynnä hehkuvaa isänmaanrakkautta ja isänmaan historian tuntemusta ja ansaitsisi hyvän käännöksen jollekin muulle kielelle. Herra tekijä on muiden tieteiden aloilla niin perin tunnettu, että olisi turhaa lisätä enempää hänen hyvin ansaitsemaansa ylistykseen."

Olivatkohan kaikki Lüdeken mainitsemat tai kehumat kirjoittajat julkaisunsa tilaajia? Niemelä taustoittaa julkaisua sivuilla 50-51:

Tukholman saksalaisen seurakunnan kirkkoherra Christoph Wilhelm Lüdeke alkoi julkaista 1781 saksankielistä Leipzigissa painettua vuosikirjaa, jossa hän esitteli kaikkea Ruotsin valtakunnassa julkaistua kirjallisuutta. Alkukohdaksi hän valitsi vuoden 1772, Kustaa III:n ensimmäisen täyden hallitusvuoden. Vuosikirja oli näin jo alun perin yhdeksän vuotta ajastaan jäljessä, ja vaikka Ludeke ilmeisesti yritti saada sarjaa ajan tasalle, hän ei tässä onnistunut. Viimeiseksi jäänyt seitsemäs nide ilmestyi 1796, jolloin kirjallisuuden esittelyssä oli päästy vuoteen 1792. Toisaalta Ludeke pystyi kuitenkin täyttämään alkuperäisen suunnitelmansa, sillä hän oli antanut sarjansa nimeksi Allgemeine Schwedische Gelehrsamkeits-Archiv unter Gustafs des Dritten Regierung eli "yleinen ruotsalainen oppineisuusarkisto Kustaa kolmannen hallituskaudella".

Haa, suomennusyritykseni ei mennyt täysin metsään!