Digitoituja osia Suomen historiaa

Eilen illalla tuttavan FB-päivityksestä syntyi keskustelu siitä, onko Reinhold Hausenin toimittama lähdejulkaisusarja Bidrah till Finland historia saatavilla digitoituna vai ei. 

Jos ihminen olisi aivan tynnyrissä kasvanut, niin lähtisi hakemaan Finnasta, sillä sehän tarjoaa 

"Kulttuurin ja tieteen aarteet yhdellä haulla". No, onhan siitä se hyöty, että tietää haettavana olevan osat 1 (1881), 2 (1894), 3 (1904), 4 (1912) ja 5 (1917). 

Tämän tyyppiset kirjat ovat usein osa ulkomaisten yliopistojen kirjastoja eli todennäköisin paikka löytämiseen on Google Books, jonne kyseisiä kirjastoja massadigitoitiin. Sivuston haku on toisinaan hämmästyttävän hermoherkkä, mutta tässä tapauksessa ensimmäisten osumien joukossa on oikeaa tavaraa. Osa 1 on vapaasti saatavilla, mutta osat 4 ja 5 ovat tekijänoikeustulkinnan takia vain katkelmanäkymänä. Osia 2 ja 3 ei näy ollenkaan.

Toisinaan nämä tekijänoikeustulkinnat ovat ohitettavissa Internet Archiven avulla, sillä Googlen rajoitukset ovat väljempiä toisaalla (Yhdysvalloissa?), jossa tiedostoja on latailtu paikasta toiseen. Mutta tällä kertaa tiedostoja ei oltu latailtu ollenkaan, sillä en löytänyt täältä ensimmäistäkään osaa.

Testasin sitten Hathi Trustin, jonne myös on työnnetty Googlen digitointeja. Hathin etu on jossain määrin edellisiä parempilaatuiset kuvailutiedot, mutta kääntöpuolena tavallisesti tiukemmat tekijänoikeustulkinnat. En siis odottanut paljoa ja yllätyin iloisesti. Ensimmäisessä klimpissä oli osat 3-5 ja kaikki auki! Oikeassa reunassa tarjottiin "samankaltaisia". Näistä avautui klimppi, jossa osat 1 ja 3 olivat molemmat virtuaalisesti lukossa, ja  toinen klimppi, jossa osat 3-5 ovat auki. Mitä ihmettä on tapahtunut osalle kaksi?!

Bonusmateriaalina

1) Hathi Trust toi eteen Magnus Gottfrid Schybergsonin tutkimuksen Bidrag till Finlands inre historia åren 1721-1731 (1875)

2) Otsikkoa kirjoittaessa tuli mieleen Kansalliskirjaston tuoreehkoista digitoinneista Suomen historian dokumentteja 1 ja Suomen historian dokumentteja 2, joista voi löytää vaikka mitä mielenkiintoista. Kuten lähteistä aina.

Kansalliskirjaston digitointien olettaisi tulevan Finnasta esille ja idioottina kokeilin.

Sana idiootti oli edellisessä lauseessa kaksinkertaisessa merkityksessä. "Kaikkihan" toki tietävät, että Finnan haun voi ja se kannattaa suunnata otsikkoon.

Tai niin olen ainakin luullut. Kuuteen tulokseen rajatulla listalla ei edelleenkään ollut kyseisiä kirjoja.