Ruotsin historia Kalmarin unionin aikana on kuitattu kahdella osiolla, mikä tuntuu vähäiseltä verrattuna aiempiin vuosisatoihin. Tosin niissähän ehdittiin jo käsitellä pyhiinvaellukset kahteen kertaan ja nyt näyttää siltä, että kirkolliset aiheet on jätetty kokonaan väliin.
Hopeakaulus on saamelaisnaisen koristus, jonka vanhimpien osien arvellaan olevan 1400-luvulta. Mutta vastaavan kokonaisuuden sanotaan olleen aiemmin harvinaisempi ja nyt yleisempi. Hopeaa saatiin markkinoilta, joita osiossa käsitellään niin ajattomasti, että markkinapaikkana mainitaan myös Haaparanta. Osioon on siis sekoitettu nykypäivä ja menneisyys sikin sokin, sillä saamelaiset elävät historiassa?
Osio I herrens år 1499 esittelee Glimmingehusin, jossa olen käynyt. Ottaen huomioon kokonaisuuden aiemmat osat oletin, että Glimmingehusin tanskalaisuus häivytettäisiin tarkoin, mutta sainkin yllättyä: "Glimmingehus on skoonelainen linna, saksalaisen Tanskassa rakentama, Gotlantilaisesta kivestä, joka tuolloin oli tanskalaista".
Mutta, kun fokuksessa oleva oven päällä oleva kuvakivi selitetään, on tanskalainen linnanherra Jens kova ja ankara ja smoolantilainen eli ruotsalainen kakkosvaimo kaiken hyvän lähde.
Esinekuvastossa on edelleen mukana silmälasin kappaleet, joita ihailin jo muutama vuosisata aikaisemmin. Silloin kaipaamani kirjallinen kulttuuri ei ole tullut vieläkään esille. Myöskään pukeutumisesta ja siihen liittyvästä käsityöstä ei ole puhuttu. Siihen olisi päästy kiinni kuvituksena käytetyistä kirkkomaalauksista tai yllä näkyvästä kengästä. Sen oikealla puolella olevasta matosta olisi hieman lisätietoa museon sivuilla, mutta oppilaita ei kannusteta eksymään tarjotun kokonaisuuden ulkopuolelle.
Teksti perustuu sivuston tilaan 8.-9.12.2020.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti