Kuluttajasuojalain mukainen varoitus: teksti ei liity käytännöllisesti katsoen ollenkaan Suomen historiaan, vaikka blogi väittää siihen keskittyvänsä.
Sanomalehdet tutkimusaineistona ovat erittäin monipuolisia eli vaara sivupoluille eksymisestä on aina olemassa. Pari päivää sitten uhka realisoitui, kun Posttidningarissa huomasin Pietarista lähetetyn sanoman. Välillä nämä ovat hyvin geneerisiä ja kiertävät samanlaisina eurooppalaisissa lehdissä, mutta tässä oli selvästi ajateltu ruotsalaista yleisöä. Aiheena kun oli Venäjän keisarinnaa palvelleen ja Norrköpingissä syntyneen hovimestarinna Katarina Hallmanin kuolema vuonna 1769 eli Katariina Suuren hallitessa.
Ruotsiksi käytetty ilmaisu "Håf-Fröknarnes Håfmästarinna" tuntuu vastaavan englanninkielisen Wikipedia-sivulla hovihierarkian yläreunassa olevia titteleitä Ober-Hofmeisterin tai Hofmeisterin. Mutta titteliä on voitu sanomalehteä varten reivata todellisuutta merkittävämmäksi. En tiedä venäläisestä aristokratiasta mitään, mutta Euroopassa korkeat asemat hovissa vaativat korkeaa syntyperää, mihin Norrköping ei viittaa. Joten en yllättynyt siitä, että Wikipedian Ober-Hofmeisterin -listassa nimeä Hallman tai aviomiehen mukaan Smitt ei 1700-luvun alkupuolella näy. Venäläisen Wikipedian alemman tason hovinaisten listassa ei myöskään tärpännyt.
Verkkohakuni nimellä eivät tuottaneet mitään tulosta, ennenkuin 1700-luvun tutkijoiden FB-ryhmässä yhdelle tutkijalle hakemani hahmo oli ennestään tuttu nimiasulla "Katarina von Hallman". Tämä tuotti pari verkkolöytöä, jonka pohjalta alla minibiografia.
Marginaalisella Suomi-yhteydellä aloittaakseni Katarinan isänisänisä vieraili Turun akatemiassa vuonna 1657. Hänestä tuli pappi, kuten pojastaan ja tämän Daniel-pojasta, joka oli ensin Götlundan seurakunnassa isänsä apulainen ja kirkkoherra vuodesta 1710. Strängnäsin hiippakunnan paimenmuistoon ei uransa alkuvaiheista ole saatu kovin tarkkaa tietoa eikä avioliittoa Göksholmin linnan pehtoorin tyttären Kajsa Bomanin kanssa ajoiteta mitenkään. Toisten sukututkijoiden työllä Katarinan kaste on helposti löydettävissä vuodelta 1703.
Götlundan säilynyt kasteluettelo alkaa juuri vuodesta 1703, joten perheen varhaisempia lapset on voinut jäädä tunnistamatta. Katarinalla oli ainakin pikkusiskot Jakobina Birgitta (s. 1708), Magdalena Regina (s. 1710) ja Kristina Sofia (s. 1711). Katarina oli vain 10-vuotias, kun isä kuoli toukokuussa 1713. Seuraava kirkkoherra ei konservoinut leskeksi jäänyttä äitiä eikä ollut lähisukua, joten jonnekin on Götlundan pappilasta lähdetty. Hallman-suvussa riitti pappeja, joista joku on ehkä osoittanut käytännön kristillisyyttä. Mahdollisesti Katarina päätyi Norrköpingiin, joka mainittiin Posttidningarissa syntymäpaikaksi. Götlundaan kaupunkia ei voi sekoittaa, sillä eri lääni ja välimatkaa on pitkälti.
Pian sisarussarja on Hallmaneilta kuitenkin unohtunut, sillä
suvun varhainen tutkija ei tuntenut tyttäristä kuin Katarinan. Paimenmuiston tekijällä Magdalena ja Regina ovat eri tyttäriä ja tiedot muutenkin luonnosmaisia. Magdalenan ensimmäiseksi aviomieheksi väitetään Turun koulun rehtoria ja toiseksi Folker-nimistä pappia Tukholmasta.
Rehtorilistauksessa ei ole mitään sopivaa, mutta Kotivuoren ylioppilasmatrikkeli tuntee
Vilhelm Reinhold Falkenin, jonka puoliso on etunimeltään tuntematon Hallman. Valitettavasti avioliitolla ei ole mitään ajoitusta.
Paimenmuisto tietää myös, että Katarinan aviomies oli Schmidt, joka oli Venäjän hovin ylikapellimestari. Saksalaisilla muusikoilla on ollut tapana siirtyä pohjoiseenkin, joten ehkä Schmidt on löytänyt Katarinan Ruotsista ja sitten on siirrytty Pietariin. Tai Schmidt on suvusta, joka on muuttanut Ruotsiin jo 1600-luvun alussa. Tai jotain aivan muuta. Google tarjosi näkyvyyden Nikolai Findeizenin kirjaan
History of Music in Russia from Antiquity to 1800, Vol. 2. Se tuntee hovista torvensoittajan Anton Schmidt, joka oli palkkalistoilla 1731 ja jäi eläkeelle 9.1.1741. Voin olla yliskeptinen, mutta tämä tuntuu sopivalta papin tyttären puolisolta.
Verkkolähtein väite Katarinan asemasta nojaa varhaiseen sukututkimukseen ja paimenmuistoon. Ensiksi mainitun mukaan hän oli "Hofmästarinna vid Kejs. Ryska Hofvet med namnet Catharina Petrowna von Hallman" ja jälkimmäisen mukkan "Katarina Alexiewna Petrowna von Hallman, g. m. öfverhofkapellmäst. Schmidt, hofmästarinna vid kejserliga ryska hofvet i S:t Petersburg, där hon antog ryskgrekiska religionen och adlades af kejsarinnan Elisabet, hvars gunstling hon var; hon var med vid revolutionen 1741." En ymmärrä Venäjästä enkä ortodoksisesta uskonnosta mitään, joten jään jumiin jo patronyymiin, jolla ei ole ilmeistä yhteyttä Daniel-nimeen.
Mutta, jos tieto on oikeassa, Katarina oli Elisabetin hovissa, kastettiin ortodoksiseen uskoon, aateloitiin ja osallistui jotenkin vuoden 1741 vallankumoukseen. Posttidningarissa julkaistun tekstin perusteella Elisabetin kuoltua vuonna 1762 Katarina on säilyttänyt asemansa niin hyvin, että kun hän itse kuoli Katarina suuri maksoi 300 ruplaa hautajaiskuluja, kun kuolinpesä sinetöitiin odottamaan tuntematonta perijää. Pietarissa tiedettiin tällaiseksi mahdolliseksi vain Falk-nimisen miehen kanssa naimisissa ollut sisar Ruotsissa.
Nimi sopii edellä mainittuun Falkeniin, joka oli Öregrundin postimestari, luotsipäällysmies ja sukelluskomissaari vuodesta 1756, mutta otti toimista eron vuonna 1759. Syynä oli suunniteltu muutto Venäjälle. On houkuttelevaa ajatella, että vaimo muutti mukana ja kohteena olisi ollut Pietari. Mutta silloin perillisiä ei olisi tarvinnut sanomalehdissä kuuluttaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti