Joulukuun alussa Ruotsin valtion museot (Statens historiska museer) julkaisi maan peruskoululaisille tarkoitetun sivuston nasevalla nimellä Sveriges historia. Se kattaa ajan 800-luvulta nykypäivään eli myös yhteisen historiamme. Vilaistuani paria oppimistehtävää päätin käydä kunnolla läpi ja monipuolistaa samalla blogin sisältöä. Tällä kertaa 800-luvulla, jolloin ei ollut Ruotsia eikä Suomea, mutta ingressin perusteella viikinkiretket olivat käynnistymässä.
Tarjolla on kaksi oppimateriaalia: viikinkihauta ja -linna. Opimmeko mitään rauhallisesta arjesta ja maanviljelystä?
Laittamalla hiiren kuvan päälle selviää, että viikinkihauta on Birkasta ja tarkoitus on esineidensä kautta ymmärtää kenestä on kysymys ja miksi esineitä on niin paljon. Birkassa olen käynyt, mutta heti lyhyessä haudan esittelyssä tulee itselleni uutta tietoa: kyseinen ja monet haudat Birkassa on rakennettu puusta maanalaiseksi huoneeksi, jossa on lattia, seinät ja katto. No, näinhän voi ymmärtää ruumisarkunkin, mutta kyse on kuitenkin eri asiasta.
Ennallistettua hautausta päästään vertaamaan arkeologin koruttomampaan piirrokseen. Yksi kerrallaan klikataan kuutta esinettä. Kannu on Reinin rannoilta ja koristettu ristillä, josta ei kuitenkaan pidä vetää johtopäätöstä, että Birkan nainen olisi kristitty. Tässä kohtaa olisi voinut todeta, että johtopäätöstä tukisi hautauksen esineellisyys. Hieno juomalasi on Ranskasta. Pronssinen kulho Irlannista. Kaulakorun helmet ehkä Kaukasukselta. Ei jää epäselväksi, että Birkasta on yhteyksiä moneen suuntaan, mutta oppilaalle jätetään mietittäväksi, mitä hauta voi kertoa yhteyksistä, mikä ei ole alkuunkaan niin yksinkertaista kuin todeta, että yhteyksiä oli. Lisäksi kysytään, miksi nainen haudattiin kaukaisten eikä kotimaisten esineiden kanssa. Tämähän meni vaikeaksi heti aluksi.
Myös Trelleborgissa olen käynyt. Pikaisesti ja fiilistellen. Oppimateriaali oli siis tarpeen ja introsta selvisi, että linnake oli jokseenkin selvästi valvonut maaliikennettä rannalta kohti pohjoista eli Lundia ja Uppåkraa. Menneisyyttä ja nykyisyyttä rinnastavaa karttaa klikkaillen selviää, että samalla kohdalla on edelleen tie. Tämä olisi ollut hauska tietää paikan päällä. Rannan siirtymistä ja kadonnutta vallihautaa en pari kesää sitten osannut ajatella.
Ymmärsin sentään yhdistää rakennelman esi-isääni Hararld Sinihampaaseen. Oppimateriaalissa hänet mainitaan vain lyhyessä videossa. Itse tekstissä sanotaan (käännöksenäni) "Emme tiedä kuka rakensi linnan. Ehkä se oli paikallinen rikas henkilö. Vastaavia rakennuksia on jopa Alankomaissa ja Puolassa. Ehkä inspiraatio tuli sieltä suunnasta." Vasta alempana todetaan, että viisi vastaavaa tunnetaan Tanskasta ja myönnetään, että niillä voi olla ollut jotain tekemistä varhaisen tanskalaisen kuningaskunnan luomiosen kanssa. Mielenkiintoista. Siis se, kuinka mahdollinen tanskalaisuus pitää piilottaa eikä samanaikaisia Jellingen kiviä tuoda esille.
Teksti perustuu sivuston tilaan 8.-9.12.2020.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti