Stereokuvia suomalaisista silloista?

Selvittelin marraskuussa 2019 museotutkijan esityksen innoittamana 1890-luvulla Suomessa kuvattua stereokuvasettiä. Tuolloin kirjoittamastani voi saada kuvan, että kysyys oli uutuudesta, mutta näin ei ollut. Finnaa selaamalla näkyy, että Gustaf Edvard Hultinin stereokuvia Helsingistä on kaupunginmuseossa ajoitettu 1860-luvulle (Annankatu, Annankatu, Bulevardi, Korkeavuorenkatu, Läntinen Heikinkatu, Ruotsalainen teatteri, Uudenmaankatu, Yrjönkatu, Fredrikinkatu) ja Eugen Hoffersin kuvia 1860- ja 1870-luvun vaihteeseen (Eteläsatama, Läntinen Heikinkatu, Näkymä Erottajalle, Pohjoisesplanadi, Pyhän Henrikin kirkko). Sen sijaan muualta Suomesta varhaisia stereokuvia ei (sanalla hakien) tuloksiini tullut.

Mutta hakutulokset riippuvat hausta ja toisinaan tähtien asennostakin. Kesällä Anu Lahtinen sai Rijksmuseumin palvelussa esiin kolme Suomi-kuvaa, joita en ollut liittänyt kokoelmaani Kuvia Suomesta Rijksstudiossa. Eli mahdollisesti tulleet digitoitua omien hakujeni jälkeen tai jotain.

Lahtinen huomautti kuvia FB:ssä jakaessaan, että ne eivät näyttäneet kovin suomalaisilta. Päivitystään kommentoineet olivat samaa mieltä, eikä kukaan tarjonnut autonomian ajan itäisiä taajamiamme. Tämä jäi vaivaamaan, joten kokeillaan vielä täällä lisätiedon hakua. Kuvissa on keskenään samanlaiset kehykset ja hollantilaiset ovat ajoittaneet ne 1860-luvulle. Stereokuvia 1800-luvulta oli kokoelmissaan liikaa huolelliseen läpikäyntiin, mutta samantapainen kehys oli myös useissa Pietarin kuvissa, joilla oli osin löysemmät ajoitukset (tämä, tämä, tämä, tämä, tämä, tämä, tämä, tämä, tämä). Useissa kuvissa on siltoja, mikä puhuu saman valokuvaajan puolesta. Eli lumiset maisemat "Suomesta" ovat todennäköisesti Pietarin lähistöltä ja siltojen puolesta todennäköisesti läpikulkumatkalla otettuja. Suomeksi on voitu mahdollisesti ymmärtää Inkerinmaakin.

Ensimmäisessä kuvassa

ei ole montaa elementtiä tunnistettavaksi. Rakennukset, aita ja hevosvarustukset voivat olla kummaltakin puolelta suuriruhtinaskunnan itärajaa.

Toisessa kuvassa sillan rakenne on eri eli olemme toisaalla.

Vasemmalla on tsasouna, mikä ei rajaa aluetta merkittävästi.

Kolmannessa kuvassa kaide on samaa mallia kuin ensimmäisessä, mutta kivirakenteesta ei ole merkkiäkään, joten kyseessä lienee kolmas silta. 

Sillan takana on mittavan oloinen taajama.

Jos (arvatenkin ortodoksisen) kirkon yksityiskohdat erottuisivat tarkemmin, se tarjoaisi parhaan tunnistuspotentiaalin.

Jätäthän kommentin, jos keksit missä on menty!