Ennen Byströmiä ei kukaan tällä kulmalla ole tätä asiaa ajatellut, koska porvaristo on uskonut ilmaston olevan tälle ja tämänlaatuisille istutuksille sopimattoman, missä luulossaan he ovat menneet niin pitkälle, etteivät he ole yrittäneet perustaa ryytitarhamaan palasia tarpeellisimmille keittiökasveilleen, siksi kunnes Kulosaaren (Brändö) ratsutilan lähellä kaupunkia omistaja kapteeni Gerdes on näyttänyt hyvää esimerkkiä perustamalla sinne kauniin ja suuren puutarhan kotimaisille ja ulkomaisille kasveilla hyvässä kunnossa ja saanut he toisiin ajatuksiin, että sekä kaalia ja mutta tarpeellisia keittiöryytejä, jotka ennen tuotettiin Ruotsista, voi huolellisella hoidolla Suomessakin menestyä. (Puutarha 2-4/1918)(Petter Sundin Helsinkiin muista kaupungeista lainattu kasvillisuus taisi siis olla virhe.) Samana vuonna Helsingissä käynyt Abraham Hülphers mainitsee myös Byströmin ja Gerdesin viljelmät sekä raatimies Burtzin sipulimaan. Kulosaaressa puutarha oli huomattavan selkeästi kartalla jo 1754 (3x3 neliö, siis).
Maanmittaushallituksen uudistusarkisto. Kulosaari / Brändö; Tiluskartta ja selitys 1754-1754 (B7Helsinki:9/2) |
Ihmettelin tätä sen verran, että tartuin kirjastossa Elgenstiernaan, mutta ei Gerdesiä sieltäkään löytynyt. Mutta kun kerran aloitin jatkoin paikallishistorioiden hyllylle. Markku Kuisman Helsingin pitäjän historia valaisikin merkittävästi. Ei miestä vaan puutarhaa.
Sen oli perustanut Augustin Ehrensvärd osaksi Kulosaaren lastenkotia. Lapsukaisten kun sopi ahertaa puutarhassa tuottaakseen jotain. Lastenkodista tuli varsin lyhytaikainen ja Ehrensvärd myi Kulosaaren Gerdesille, joka Kuisman mukaan oli ollut lastenkodin johtaja. Lastenkoti lakkautettiin viimeistään vuonna 1769.
Kiva, että maanmittauslaitoksella on tällaisia arkistoja. Mielenkiintoista tällainen kaupunkihistoria. Mekin muutimme hiljattain alueella, jolla on varsin pitkä historia ja talommekin on todella vanha. Teimme alustavasti erilaisia mittauksia ja suunnitelmia tontille, ja kaikki pitänee hyväksyttää museovirastolta.
VastaaPoista