perjantai 9. elokuuta 2019

Kuurojen määrästä 1800-luvun puolivälissä

Olen tällä viikolla ollut parin kymmenen vuoden tauon jälkeen viittomakielen kurssilla, sillä olisi kiva kommunikoida edes yksinkertaiset asiat pikkuserkkuni äidinkielellä paperille kirjoittamisen sijaan. Kuuroja on sukulaisissani sekä isän että äidin puolella eli herää kysymys heidän määrästään. Kuurojen liiton kysymyksissä ja vastauksissa (pdf) sanotaan nykyajasta, että "Vuosittain Suomessa syntyy 25–30 kuuroa, arviolta n. 0,8 promillea väestöstä. Perinnöllisyyden lisäksi kuurous voi johtua raskauden aikaisista komplikaatioista tai olla seuraus sairaudesta tai onnettomuudesta."

Kuurojen määrästä alettiin kiinnostua 1800-luvun puolivälissä, kun Ruotsin mallia seuraten suunniteltiin kuuroille omaa koulua. Suomettaressa 1.6.1849 kerrottiin Porvoon sanomalehteen viitaten, että
Porvoon Tuomiokapituli vaati viime vuonna Kontrahti-Rovastien kautta hippakuntansa papistolta tietoa, kuinka monta kuuroa ja mykkää löytyy, ja kehoitti Turun Tuomiokapitulia hankkimaan samanlaisen tiedon hippakunnastaan. Tällä tavoin koottuin tietoin mukaan oli kuuroin ja mykkäin määrä viime vuonna Turun hippakunnassa 803 ja Porvoon 631, ehkä tästä luvusta puuttuu kuurot ja mykät Haminan rovastikunnassa, joista ei vielä ole tullut mitään tietoa.  
Tilastoissa kiinnitettiin huomiota siihen, että kuurous oli yleisempää miehillä kuin naisilla. Mutta kirjoittaja myös huomasi esittää lähdekritiikkiä:
Me pahoin pelkäämme, ett'ei nämä papeilta annetut tiedot ole oikein luotettavia. Ensistäänki oli se ensi kerran ja kovin pikaisesti meikäläisille, kuin näitä tietoja viime vuonna vaadittiin. Toisekseen on näissä tiedoissa silmään pistäviä epävakaisuuksia, niin että tarkempia tutkinnoita toivomme, ennenkuin joka numeroon voimme luottaa. [...] Kolmanneksi voitettasiin näistä tiedoista se hämmästyttävä havainto, ett'ei luonnollisiakaan kuuroja ja mykkiä löydy missään toisessa maassa niin paljon kuin Suomessa
Suomessa oli raportoitu yksi kuuro / 1037 asukasta, mikä oli "2 kertaa enemmän kuin Yhdysvaltioissa, sekä neljättä osaa enemmän kuin Ruotsissa!" Lukua ei voi verrata alussa mainittuun nykysyntyvyyteen, sillä ennen vanhaankin kuuroutuminen saattoi tapahtua elämän myöhemmässä vaiheessa ja toisaalta nykyistä suurempi osa syntyneistä lapsista kuoli ennen aikuisuutta.

Morgonbladet jakoi 28.1.1850 vuoden 1848 tiedot tarkkoina taulukoina, jotka Porvoon hiippakunnan osalta kertoivat myös ikäjakaumasta. Näyttää siltä, että papeilla ei ollut tietoja opetusikää nuoremmista lapsista eli Suomettaren kirjoittajan epäily lukujen luotettavuudesta oli aiheellista.

Jatkeeksi kuurojen koulutukseen liittyen artikkeli, väitöskirja ja gradu

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti