lauantai 31. elokuuta 2019

"Ei ole tutkittu". Osa: Stalinin vainon suomalaiset uhrit

Aamun Hesarissa - ainakin verkossa - julkaistiin Unto Hämäläisen essee Stalinin vainoissa kuoli yhtä paljon suomalaisia kuin talvisodassa – Valtiojohto, teettäkää selvitys heidän kohtalostaan. Hämäläinen oli Pasilan kirjastossa silmäillyt "kymmenkunta viime vuosina ilmestynyttä Suomen historian yleisteosta" toivoen/uskoen löytävänsä niistä tietoa "niistä suomalaisista, jotka joutuivat Stalinin vainojen kohteeksi 1930-luvulla Neuvostoliitossa". Mutta useimmissa ei ollut mitään tietoa aiheesta.

Kuva Lionel Allorge CC BY-SA 3.0, Wikimedia
Ensimmäinen kysymys: pitäisikö löytyä? Olli Bäckström kommentoi: "Aihe ei esiinny suomalaisissa historioissa, koska Stalinin hirmuhallinnossa oli enemmän kyse Neuvostoliiton kuin Suomen historiasta?" Hämäläisen mielestä esimerkiksi Vahtolan Suomen historiassa olisi lyhyen maininnan sijaan voinut olla "sivu tai parikin" selitystä. Näin siitä huolimatta, että hän kirjoituksensa lopussa väittää aiheen olennaisesti tutkimattomaksi vedoten useiden tutkijoiden lausuntoihin.

Toinen kysymys: onko tutkimatta ja mitä on tutkimatta? Venäjää hyvin tunteva Pia Koivunen reagoi Hämäläisen tekstiin todeten, että "On syytä muistuttaa, että petroskoilainen Eila Lahti-Argutina (1937-2008) teki mittavan työn Stalinin vainoissa kuolleiden suomalaisten selvittämiseksi yhdessä Jukka Rislakin kanssa: Meillä ei ole kotia täällä (1997), Olimme joukko vieras vaan (2001)". "Stalinin vainojen tutkimustilanteesta esseen kirjoittanut Unto Hämäläinen jättää nimittäin kokonaan mainitsematta Lahti-Argutinan teokset aihetta käsittelevää kirjallisuutta peratessaan."

Matti Välimäki innostui tekemään pidempää listaa "aihetta (suomalaiset & Stalinin 1930-luvun vainot) pohtivista teksteistä", joita ei mainittu Hämäläisen esseessä.
Mutta samaan aikaan presidentti Sauli Niinistö on jo lähettänyt Hesarille sähköpostin, jossa ehdottaa, että Kansallisarkisto aloittaisi asiaa koskevan tutkimuksen. "Totta, historiantutkimuksessa on aukko. Kansallisarkistolla olisi tässä tehtävää". Hämäläisen selvityksen kattavuuteen luottaa myös pääministeri Antti Rinne, jolta on saatu lausunto Hesarin 13:48 julkaisemaan jatkojuttuun.

(Jos Hesarissa joku olisi malttanut tehdä haun yhtymän julkaisuarkistoon, olisi huomannut Ilta-Sanomien käyttäneen 5.1.2008 otsikkoa Tutkijat: Stalinin amerikansuomalaisista uhreista vaiettu. Juttu perustui kolme vuotta aiemmin julkaistuun kirjaan, josta kerrottiin, että "Tohtori John Earl Haynesin ja professori Harvey Klehrin kirja In Denial: Historians, Communism & Espionage arvostelee useita lähdeteoksia ja tutkijoita punaisen Karjalan amerikansuomalaisten tragedian sivuuttamisesta. Kirjassa on myös julkaistu lista Karjalassa tapetuista amerikansuomalaisista.")

Kolmas kysymys: onko tutkimus mahdollista? Sähköpostin lähettämisen lisäksi Niinistö oli kommentoinut Twitterissä Pekka Saurille: "Kansallisarkistolla olisi tästä jo nyt paljon aineistoa. Kokemusta myös selvitystyöstä." (Eljas Orrmanin kriittiset kommentit Kansallisarkiston roolista selvittäjänä eivät siis ole tehneet vaikutusta.) 

En ollut tiennytkään, että Niinistöllä on näin kattava ymmärrys Kansallisarkiston kokoelmista. Ehtikö saada Jussi Nuortevalta konsultointia? Hesari ei ainakaan ollut kysynyt/saanut kommenttia arkistoihmisiltä. Eikä historiantutkijoilta, joten annetaan viimeinen sana heille. 
Pia Koivunen: "Ehdotushan on ihan hyvä, mutta aihetta olisi voinut pohjustaa laajemmin ja vaikkapa tutkijoiden ja arkistoväen haastatteluilla."
Matti Välimäki: "Niinpä! Lisätutkimuksen ehdottaminen muutaman historian yleisteoksen selailun jälkeen (sen vaikutelman tekstistä sai) hieman ihmetyttää. Mutta tosiaan: ehkä tästä lähtee hedelmällinen tutkimuskeskustelu tai -hanke liikkeelle!"
Pia Koivunen: Aiheessa on ihan varmasti tutkittavaa tai ainakin aiempien perusteella joku tutkija voisi tehdä transnationaalilla otteella yleisteoksen aiheesta. Venäjän arkistoja kolunneena voin kertoa, että tutkimustyö näin laajasta ja vaikeasta aiheesta ei ole ihan helppoa.

1 kommentti:

  1. Keskustelussa kysyttiin, ovatko Eila Lahti-Argutinan kirjat minulle tuttuja? Tuttuja ovat, ja jos jollakulla on ko. kirjoja, niistä voi laskea, kuinka monta Hämäläinen-nimistä ihmistä on surmattu Stalinin vainoissa. Kyllä niitä kirjoja olen 20 vuoden aikana lehteillyt usein. Muutenkin minulle aihe on kovin tuttu, oman kirjapäiväkirjani, jota olen pitänyt vuodesta 1965, olen lukenut kymmeniä aihepiiriin kuuluvia kirjoja. Juuri tämän vuoksi minua onkin korvennut se, ettei mainitsemani Jouko Vahtolan Suomen historian kaltaisissa historian yleisteoksissa noteerata Stalinin suomalaisiin kohdistamia vainoja lyhyttä mainintaa enempää. Minusta se on puute. Olen vakuuttunut, että puute korjaantuisi, jos tehtäisiin selvitys, vaikka koottaisiin yksiin kansiin jo Suomessa nyt oleva tieto, kuten Kansallisarkiston SS-miehiä koskeneessa selvityksessä tehtiin. Keneltä tällainen selvitys olisi pois?

    VastaaPoista