tiistai 16. huhtikuuta 2019

Professorien palkat ja ylioppilaiden osoitteet

Kansalliskirjaston käsikirjoituskokoelmiin kuuluvan Gadolin-Hällström -arkiston osio virkatoiminta (Coll 57.68) kiinnosti lähinnä vuosiluvuttoman pohjalaisylioppilaiden osoiteluettelon tähden. Mutta ennen sitä tuli kotelossa vastaan luettelo yliopiston virkamiesten palkoista 1835.

Ensinnäkin on todettava, että se oli pieni vihkonen. Palkkaa nautti kuutisenkymmentä henkeä, joista yksi oli vainaja eli palkka meni perikunnalle.
Toiseksi - aivan kuten 1600-luvulla - professorit saivat osan palkastaan viljana! Ja jotenkin seurakuntakin on edelleen palkkaetuna, aivan kuten 1600-luvulla. Prependatilojakin useammalla! Asumaedusta observatoriolla ei sentään (muistaakseni) 1600-luvulla puhuttu.

Ylioppilaiden listan päällimmäisten nimien perusteella se ajoittuu suunnilleen vuosiin 1843-46. Järjestelmällisellä läpikäynnillä ajoituksen voisi varmaan tiivistää yhteenkin vuoteen.

Osoitteet ovat Helsingin tuolloisessa pienessä keskustassa tietenkin nykyajan näkökulmasta katsoen huomattavan lähellä yliopistoa. Mutta listasta palastuu myös yhteiskunnalliset ja taloudelliset erot. Carl Gustaf Ehrstöm asui paroni Rosenkampffin luona Kruununhaassa kun taas Johan August Lindelöf kirvesmiehen talossa Kampissa asti.

Onkohan vastaavia listoja osakuntien arkistoissa?

1 kommentti:

  1. Tämä Kansalliskirjaston käsikirjoituskokoelmiin kuuluvan arkiston osio on mielestäni erittäin mielenkiintoinen, sillä siitä on mahdollista kerätä tietoa moniin erilaisiin tutkimuksiin, aiheesta tietenkin riippuen. Arkisto voi antaa ja tukea käsityksiä ajan oppineen henkilökunnan palkkauksesta ja sosioekonomisesta asemasta. Tietenkin tämä yksi aineisto ei itsessään riitä antamaan kokonaista kuvaa mainitsemastani aihepiiristä, mutta se antaa vähintäänkin suuntaa. Toinen asia erikseen, joka heti kiinnitti huomioni, on viljan käyttö palkanmaksussa. Pystyisimmekö laskemaan sitä auki? Myivätkö palkansaajat sitä eteenpäin? Nämä ovat vain muutamia kysymyksiä ja aineisto herättää varmasti myös lisää niitä, kun ajan kanssa miettii.

    VastaaPoista