Miina ja Emma Kemiläisen elämät

Maria Vilhelmiina (Miina) syntyi 30.6.1875 ja pikkusiskonsa Emma 1.1.1883 Leppävirralla Kopolanniemen kylässä torppari Antti Juhana Kemiläisen ja vaimonsa Reetta Liisa Reinikaisen perheeseen. Isän kuoltua 15.8.1891 äiti merkittiin samaan kylään loiseksi, kunnes kuoli 16.9.1893. (RK 1877-83 s. 253, 1884-93 s. 303, 309. LK 1884-93 s. 303)

Miina ja Emma olivat kuuroja toisin kuin perheen muut lapset. Emma

tuotiin Kuopion kuuromykkäin kouluun 9 vuotiaana. Koulussa opetti minua johtajan rouva Killinen puhumaan ja kirjoittamaan. Minä olen kiitollinen rouvalle kun olen saanut oppia Jumalasta. Koulun käynti kesti 8 vuotta ja pääsin Herran ehtoolliselle 10 luokkatoverini kanssa Toukokuun 30 p. v. 1899. Sokeain koulun johtaja pastori Kosti Lyytikäinen laski ripille meidät. Silloin olin 16 vuoden vanha. (Kuuromykkäin lehti no 2/1904)

Tyttöjen makuusali noin 1898-1900 
Kuopion kuurojen koulurakennuksessa, joka valmistui 1897
Victor Barsokevitsch, Kuopion kulttuurihistoriallisen museon kokoelmat.
CC BY-NC-SA 2.0

Sisarensa Miina kävi Kuopion koulua 7 vuotta ja oli siellä jonkin aikaa töissä (Kuuromykkäin lehti tammikuu 1896). Vuoteen 1904 mennessä hän oli sisarensa ilmauksen mukaan ollut pääsääntöisesti "maalla palveluksessa".

Emma "oleskeli" koulusta päästyään

sitten 3 vuotta Hallmannin tulitikkutehtaassa, jossa on paljon tyttöjä ja vähä miehiä. Siellä on nyt 2 kuuromykkä tyttöä. Sieltä on mennyt pois 2 tyttöä ja 1 tyttö on kuollut. Nyt olen minä Haapaniemen rullatehtaassa, jossa on hyvin paljon työväeä. Minä tulin pois tulitikku tehtaasta Haapaniemelle sentähden että tulitikku tehtaassa on ilma epäterveellistä. Haapaniemellä on ilma terveellisempää, mutta siellä on pahaa kansaa. Minä asun kuuromykkä Miina Toivosen kanssa, joka käypi työssä tulitikkutehtaassa.

Emma ei viihtynyt tehtaassa vaan halusi "päästä talouskouluun sentähden että tahtoisin oppia tekemään talon askareita, että pääsisin palvelijaksi." Toiveensa ei käynyt toteen, sillä karusti ilmaistuna Emma "tuli mielisairaaksi ja kuoli" 25-vuotiaana (Kuuromykkäin lehti no 7-8/1908).

Miina lienee tuolloin ollut palveluksessa lapsuutensa kotikylässä, josta hän isäntäväkensä mukana muutti vuoden 1909 lopulla Lahteen ja seuraavana vuonna Tampereelle (Kuuromykkäin lehti 11/1909, 7-8/1910). Jossain välissä hän uskoi palkoistaan säästämät rahat neiti Helsingiukselle, jonka toimesta ne jaettiin vuonna 1917 Miinan sisaruksille eli Miina lienee tuolloin kuollut. Yhtä sisaruksista ei tavoitettu ja osuutensa jätettiin Turun Kuuromykkäin Yhdistyksen huostaan, missä se oli edelleen vuonna 1932 (Kuuromykkäin lehti no 4/1929, 2/1932).