maanantai 25. helmikuuta 2019

Kirjasta ja lähdekritiikistä

Viikonloppuna yritin saada ruotsalaisista sanomalehdistä jotain freesiä sisältöä SSH-käsiksen Suomen osuuteen haulla Österbotten. Lupaavin osuma oli äskettäin digitoidussa göteborgilaislehdessä Hwad Nytt? 25.6.1772.

Venäläiseksi vakoojaksi luultu englantilainen matkailija Pohjanmaalla samaan aikaan, kun esi-säni muutti sinne Stralsundista! Toimittaja oli lukenut matkakertomuksen otteen englantilaisesta sanomalehdestä, mutta toki... kyllä, verkossa on Joseph Marshallin kirja Travels through Holland, Flanders, Germany, Denmark, Sweden, Lapland, Russia, the Ukraine, and Poland, in the years 1768, 1769, 1770. Vol III. 1772, jossa Pohjanmaa mainitaan. Kirja, johon olin tarttunut viimeksi vuonna 2012.

Olin jo melkein kirjoittamassa käsikseen ulkomaalaisen silmiin autiolta näyttävästä luonnosta pian Vaasasta lähdettyä, mutta ymmärtääkseni miten matkailija oli Vaasaan tullut pakitin lukemistani Ruotsin puolelle. Siellä kuvattiin Hudviksvallin pohjoispuolella aateliskartanoa, joka kuullosti niin pohjoisessa epäuskottavalta. Vasta tästä heräsi tiedonhalu Marshallin persoonaan. Siitä ei kukaan tiennyt mitään, mutta Anthony Cross oli bibiliografiassaan In the Land of the Romanovs, todennut kirjan olevan
"A product of an "armchair" traveller. Full of absurdities, the work nonetheless has much convincing detail and is often quoted as an authentic record."
Täynnä absurditeetteja, mukaan lukien vuonna 2012 blogiini nostama pätkä (näin jälkikäteen arvioituna) ja silti mennyt täydestä monelle ja minulle. Pitäisi useammin käyttää lähteen luotettavuuden arvioinnissa ulkopuolisia lähteitä.

Käytäntö, joka unohtuu muiltakin. Crash Coursen käynnissä olevan kurssin Navigating Digital Information videolla The Facts about Fact Checking kerrottiin kokeesta, jossa verrattiin yliopisto-opiskelijoita, hissan proffia ja varsinaisia faktantarkastajia kahden verkkosivuston luotettavuuden arvioijina. Kaksi ensimmäistä ryhmää keskittyivät sivustojen omaan sisältöön. Lähdeviitteiden käyttöön ja viralliselta näyttämiseen. Faktantarkastajat puolestaan keskittyivät kysymyksiin, joista viimeistään kolmanteen "mitä muut lähteet sanovat tiedon lähteestä ja sen väitteistä?" vastatessa pitää hakea tietoa toisaalta.

Jakson lopussa muistutetaan, että lähdekritiikkiä pitää kohdistaa myös väitteisiin, joita haluaisi uskoa. Kuten kolmen päivän huvimatkaan keskisuomalaisella järvellä vuonna 1770.

Seuraavassa jaksossa Check Yourself with Lateral Reading annetaan käytännön vinkkejä (verkko)lähteiden arviointiin muiden sivujen avulla. Ja annettaan ymmärtää, että verkkosivut tiedonlähteinä vaativat olennaisesti erilaista skeptisyyttä kuin kirjat. Olen eri mieltä, sillä tekstin alkupuoli ja tapaus Antti Heikkilä. Tai paroni von Münchhausen. (Kuva Wikimedia)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti