keskiviikko 10. lokakuuta 2018

Minkä suomalaisen kirjailijan tai runoilijan kirjasta pidät enin?


Minkä suomalaisen kirjailijan tai runoilijan kirjasta pidät enin? Miksi? kysyi nimimerkki Lotta Svärd lastenlehti Pääskysen lukijoilta ja nuorten lukijoiden vastauksia julkaistiin numerossa 8/1920. Kaksi päivänsankarinkin ihailijaa on kynänsä teroittanut. (Aleksis Kiven ja useimpien alla mainittujen kirjoja löytyy digitoituina Kansalliskirjastolta ja/tai Project Gutenbergin valikoimasta.)
  • Pidän Mary Markin Evan luokasta ja Vähän enemmän Eevasta. 
  • En ole niitä paljon lukenut, mutta pidän sentään Väinö Katajan kirjoista; ne ovat niin kauniita, kun ne kuvastavat ihmisen iloa ja surua. 
  • Pidän paljon Kiannon »Turjanlinnan satukirjasta». Se on mielestäni Suomen lasten paras kirja. Siinä on enemmän hauskuutta, kuin esim. »Kiljus» kirjoissa. 
  • Arvid Lydeckenin kirjoista pidän hyvin paljon. Varsinkin kirjasta »Kotoislla rannoilla».
  • Juhani Ahon ja Jalmari Finnen. Sillä kun niitä luet, niin ei kärsi syödäkkään, kun posket käy naurusta helläksi.
  • Sakari Topeliuksen Luonnonkirjasta. Sillä se on oikea lasten luettava. Myöskin Aleksis Kiven »Seitsemästä veljeksestä», sillä se on niin hyvin laadittu. 
  • Pidän eniten Elias Lönnrotin Kalevala teoksesta siksi, että siinä on hauskasti kerrottu suomalaisista pakanuuden ajalla. 
  • Hilja Haahden »Kesätoverit» on ja pysyy sydämeni parhaalla kunniapaikalla! Ihailen sitä niin äärettömästi sentähden, kun hän niin kauniisti ymmärtää kertoa merestä, siitä, jonka pauhu on minulle soittoakin suloisempi ja tutumpi.
  • Pietari Päivärinnan, sillä hänen kirjansa ovat niin supi-suomalaisia. Ja toisinaan hyvin lystikkäitäkin.
  • Anni Svanin. Kun saa käsiinsä jonkun hänen nuorisokirjoistaan, sellaisen kuin Iris rukka tai Tottisalmen perillinen, ei saa ennen rauhaa, kuin on sen kannesta kanteen »ahminut». 
  • Osmo Iisalon kirjoista. — Hän luo kertomansa asiat niin mielenkiintoisen elävästi esille, aivan kuin saisi olla itse mukana sitä lukiessa.
  • Marja Salmelan »Pohjavirtoja». Ellei »Lotta Svärd» ole sitä lukenut, niin lukaseppa se, siinä on muutamia elämäntotuuksia, joihin kannattaa syventyä.
  • Pidän eniten Hilja Haahden ja Helmi Krohnin kirjoista. Edellisen kirjat ovat vakavahenkisiä ja kauniita. Jälkimäisen elämäkeirat ovat parhaita, mitä nuorisolle voi antaa.
  • Pidän eniten Selma Anttilan kirjasta »Työn kourissa». — Kuvataanhan siinä ihmisten alituista taistelua elämänsä ja olemassa-olonsa puolesta. — Onhan siinä kuvattu, kuinka juuri työstä ihminen löytää todellisen onnensa. — Kuinka pidinkään tuosta puhtaasta, jalosta sydämestä, joka kaikkensa uhrasi, mutta joka ei voinut kestää toiveittensa särkymistä. 
  • Koskenniemen »Kootut runot» ovat parasta luettavaa, mitä tiedän! Noissa iki-ihanissa runoissa ihminen elää aina uudeksi itsensä, ja siksi niihin lauluihin ei voi kyllästyäkään koskaan! 
  • En ihaile ketään suomalaista kirjailijaa niinkuin Johannes Linnankoskea. Hänen kirjoissaan on niin paljon tunnelmaa ja kauneista luonnonkuvauksista huomaa hänen rakkautensa Suomen maahan. 
  • Minun »lemmikkejäni» ovat täällä Suomessa — Hilja Haahti— kirjailijoista. Kai olet lukenut hänen teoksiaan? Runoilijoista vain yksi kohoaa yläpuolelle muiden minun silmissäni — Eino Leino! — Hänen runonsa tekevät minuun niin valtavan vaikutuksen. Paljon pidän myös Larin Kyöstin ja Onervan runoista.
  • Pidän eniten Jalmari Finnen kirjoista. Hän esittää kirjoissansa hyvin huvittavia tapahtumia. 
  • Juhani Ahon kirjoista, varsinkin »Papin rouva» on mieleisimpiäni kauniin kielensä, erinomaisten luonnonkuvaustensa ja sen puhtaan realismin tähden, jota hän kirjoissaan yleensä kuvaa. 
  • Finnen kirjoittamista kirjoista pidän enin, sillä ne ovat hyvin lystikkäitä. 
  • Jos »Vänrikin» vertaista etsit sie,
    sun toivosi luullaksein turha lie,
    sehän Suomemme runojen helmi on,
    tuo muinaisaarteemme verraton.
    Mä luulen, on sullekin kallis tuo,
    joka nimellesi runojen hehkun suo:
    joka urhoista ylväiltä tarinoi,
    sekä naiselle kunniaa luoda voi.
    Sä löydätkö vertaista Schwerinin
    tahi rohkean kenraali Sandelsin.
  • Missä tykit jyskää ja salamoi, siell' Döbelnin ääni tyynenä soi. Kas, siinäpä mestariteos on ja runoaarteemine voittamaton! 
  • Z. Topeliuksen Välskärin kertomuksista. Ne ovat ihania! Olen lukenut ne jo kolmeen kertaan, enkä koskaan tule niihin kyllästymään. Niissä kuvataan niin selvästi ja kauniisti suomalaisten urhoutta ja isänmaan rakkautta. 
  • Aleksis Kivestä, sillä hänen kirjoissaan kerrotaan sekä hyvistä että huonoista puolista. 
  • Suomalaisten kirjailijoitten teoksista on hauskin Anni Swan'in »Iris-rukka», sillä siinä ei ole mitään »väsyttävää» lukemista. 
  • Arvid Lydecken on mielestäni paras kirjailija koko Suomessa. Sillä hän kirjottaa aina pojille. 
  • Iivo Härkösen, sillä tunnen hänet ja sitäpaitsi hän on serkkuni. 
Kuva-ainekset: A Child's Garden of Verses, Liitto : Suomen kaunokirjailijaliiton albumi no 3/1904

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti