Täydennysosia

1) Venäläiset sairaalarakennukset todellakin ärsyttivät helsinkiläisiä! Löysin niistä edellisten jatkoksi yllänäkyvän esityksen vuoden 1909 Flugsvampenista.

2) Muutama vuosi sitten sain arkistossa eteeni mummoni rintamatunnuksen hakemuspaperit, vaivallisesti. Tuolloin piti aloittaa soitolla puolustusministeriöön. Mutta FB:n sukututkimusryhmässä todettiin kesäkuussa, että "Kansallisarkiston ohjeista ei enää löytynyt ohjetta, jos pyydetään soittamaan puolustusvoimiin jos haluaa saada selville lottana toimineen henkilön rintamapalvelustunnushakemuksen numeron. Onko käytäntö muuttunut?" ja kysyjä vastasi itselleen "Asia selvitetty: Rintamapalvelustunnushakemusten hakukortisto, josta kyseinen diaarinumero selviää, on siirretty Kansallisarkistoon." Portin tekstistä työjärjestys ei selviä eli todennäköisesti edelleen hommassa on pari mutkaa.

3) Museoiden valokuvauskäytännöistä kirjoitin viimeksi toukokuussa. Sittemmin luin lehdestä Museo 2/2017 Laura Boxbergin tekstin, josta ote:

Tekijänoikeuspuoli on jättänyt paljon kävijän harteille.

4) Pari vuotta sitten totesin pitäneeni Santeri Ivalon kirjasta Pietari Särkilahti. Se on nykyään luettavissa ilmaiseksi verkossa.

5) Tartuttuani Teemu Keskisarjan kirjaan Kyynelten kallio, huomasin sivuilla 238-243 tuttuja nimiä: Isak Uhrväderin ja Regina Wittlockin. Heidän tarinaansa sivusin Isakin isää esitellessäni, mutta näköjään siinä oli vielä enemmän väriä ja vaiheita kuin aiemmin lukemassani Sofia Gustafssonin versiossa.

Ja tuttavaltani tuli tieto, että Isak ja Regina vihittiin Tuusulassa 11.4.1731.

6) Linkitin joitakin vuosia sitten Julius Krohnin kirjoihin, joista äskettäin löysin hänen oman mainintansa "Puoleksi leikkiä, puoleksi tieteellistä totta ovat olleet Kertomuksia Suomen historiasta (Kaarle X:n hallituksen loppuun), viisi osaa 1869-80. "

7) Hukkumiskuolemia tilastoidessani jäi monta puolta käsittelemättä. Kuten se, että hukkujia oli suhteellisen usein kerralla suhteellisen monta. Esimerkkinä uutinen Hämäläisestä 17.6.1864:

8) Kevään seminaariin monikulttuurisesta Satakunnasta olisi hyvin sopinut Satakunnan historiaa kirjoittavien Tiina Miettisen ja Ulla Koskisen puheenvuoro, sillä he 1600-luvusta kirjoittaessaan nimenomaan halusivat nostaa esiin ulkomailta tulleita. Maaliskuussa julkaistiin Koskisen blogiteksti Toivotut ja ei-toivotut ulkomaalaiset.

9) Dick Harrisonin kontrafaktuaalista ruotsalaistumista pehmeämpi versio oli Poleemissa 2/2017, jossa oli keksitty mainio juttuidea: poimitaan verkosta kysymys ja yliopisto vastaa. Tuskin vastauksia kuitenkaan linkitettiin kysyjälle?