Ainakaan en ollut ainoa, jonka mielestä jutun pointti oli hukassa, sillä Niina Pietilä toteaa "Tosin tässä kolumnissakin jätetään aika paljon lukijan itsensä pääteltäväksi. Toimittajan mielipide ei piirtynyt ihan kirkkaimmaksi."Kaarenojan kolumni SK:ssa ei aukea. Graduista tehdään uutisia ja tämä on...? Ilmeisesti virhe, sillä kyseessä ei vertaisarvioitu tiede.— Kaisa Kyläkoski (@K_KM_K) July 14, 2017
Pointtina siis oli kritisoida toimittajia, jotka lähdekritiikittömästi tekevät juttuja töistä, jotka eivät sitä ansaitse. Ensimmäinen Kaarenojan esimerkki näyttää kyseenalaistavan verkkokeskustelun havainnoinin tutkimusmetodina. Itselleni (istuttuani muutaman etnografian luennon yliopistolla) tämä on validi menetelmä (jota Anna Haverinen käytti väitöskirjassaan).
Seuraava esimerkki on data-analyysi, joka hyvälaatuisena on erinomainen opinnäyte ja on hyvinkin voinut paljastaa jotain uutta. Tietenkin Hesarin ilmaisu "tieteellisesti todistettu" on liioittelua. Eli kun kaksi Kaarenojan esimerkeistä kohdistuu töihin, jotka voivat olla ihan OK (hän tuskin on itse lukenut kyseisiä graduja kolumniaan varten) ei ole ihme, etten ymmärtänyt pointtia ensimmäisellä läpilukemisella.
Tietenkin nämä kaksi ja loput kaksi kolumnin esimerkkiä voivat olla nollatutkimusta, jota pakon edessä tehdyissä graduissa toisinaan on. Mutta voivat olla olemattakin, mikä veisi kolumnilta sekä kärjen että järjen.
Nostoni vertaisarvioinnista sai Turun yliopistosta vastauksen
Vesa Heikkinen vahvisti toisessa keskustelussa: "Gradukin voi olla tieteellisesti pätevä." Daniel Helander totesi "On myös vaarallista arvioida jo ennakkoon kaikki gradut tieteellisesti turhiksi." ja neuvoi järkevästi: "Idea toimituksiin: kysykää yliopistoista, mitkä on niiden mielestä tieteellisestikin hyviä opinnäytetöitä."Gradu luetaan ja arvioidaan kyllä monissa vaiheissa, enkä näe syytä, miksi sitä ei saisi nähdä tutkimuksena.— Louis Clerc (@Luikki) July 14, 2017
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti