Nanoserkun mekko ja toisen muotokuva

Olen tänään vihdoin alkanut siivota Petter Sundin jälkeläisten tauluja julkaisukuntoon ja kuten arvasinkin, yhdessä päivässä eteneminen oli marginaalista. Voimat loppuivat Petterin pojan Isakin pojantyttären taulun kohdalla. Pojantyttären lapsista on aiemmassa tekstissä vilahtanut Kirkniemen kartanon omistanut Karl Ulrik ja Beata Carolina, jonka lapset vaikuttivat Venäjällä ja todennäköisesti kokivat olevansa venäläisiä.

Lisäksi olen maininnut heidän sisarensa Ulrica Charlotan, josta sattui tulemaan Munkkiniemen kartanon rouva. Mutta kirjaprojektini profiilia hieman nostaakseni "paljastan" nyt, että hänen tyttärensä (eli edelleen Petterin jälkeläinen) oli Amalia Kiseleff, joka Helsingin kaupunginmuseon tietojen mukaan tässä puvussa

Helsingin kaupunginmuseo CC BY 4.0

"osallistui Valtiopäivätanssiaisiin 18.9.1863 keisarinna Maria Aleksandrovnan seurueessa. Tanssiaiset järjestettiin Helsingin tuolloin uudessa asemarakennuksessa." Amalian aviomies Feodor Kiseleff muistetaan Albergan nykyisen kartanorakennuksen rakennutajana. Ja Albergasta tulee aina mieleen Gallén-Kallelat...

Gallén-Kallelan vaimolle Marylle Amalia Kiseleff oli isotäti eli myös Mary (ja tietenkin lapsensa) ovat Petter Sundin jälkeläisiä! Alla Petteri Summasen valokuva Gallén-Kallelan maalauksesta Madonna, jonka Gallen-Kallelan museo on jakanut Wikimediassa vapaasti käytettäväksi. 

Viimeksi Tarvaspään maisemissa kävellesäni ajattelin Munkkiniemeä ja Petter Sundia, mutta ei tainnut tulla mieleeni, että häneen liittyy myös Tarvaspään emäntä. Tai oikeastaan kaksi Tarvaspään emäntää, sillä Tarvaspään kahvilana nykyään toimiva huvilarakennus tehtiin alunperin Amalia Kiseleffille huvilaksi. 

Kaikenlaista löytää, kun lähtee hakemaan, mutta täydellistä jälkipolviselvitystä Petter Sundille en tee enkä julkaise vaan tytärten lapset jäävät tauluitta. Joskus pitää tulla valmistakin.