Kun perhe katoaa

Sukutaulusiivouksessani Petterin tyttären Catharina Maria oli yksinkertainen tapaus. Hän meni naimisiin isonvihan pakolaisena toisen samanlaisen kanssa Tukholmassa. Jos siellä syntyi lapsia, ne ovat löytymättä. Muta Åkermanin perukirjalistauksien perusteella Catharina Marialla ei ollut kuollessaan elossa olevia lapsia, joten ainoa Helsingin kastetuistakin poimittu on kuollut ennen äitiään.

Jumiuiduin kuitenkin mietimään Catharina Marian lapsipuolia. Aviomiehensä Johan Fritz oli (Kotivuoren mukaan) aiemmin naimisissa oululaisen Margareta Holstin kanssa. Aminoff-Winbergin toimittamien pakolaisluettelojen mukaan Fritzillä oli huollettavanaan vain yksi lapsi, mutta omassa perukirjoituksessaan (1743/45) lapsia on (Åkermanin mukaan) kaksi: "Anna Helena, gift med landsekreteraren Anders Strömborg, och Peter, tullnär i Pellinge". Kotivuori on minusta ylivarovaisesti merkinnyt ylioppilaan Petter Reinhold Fritzin "luultavasti" Johanin pojaksi, minusta suhde on käytännösä varma.

Ylioppilasmatrikkelista ei löydy lääninsihteeri Anders Strömborgia, vaikka luulisi hänen jotain oppia saaneen. Mennessään 20.4.1738 Anna Magdalenan kanssa naimisiin, hän oli Helsingin kaupungin notaari. Sama titteli hänelle merkittiin, kun 10.5.1739 syntynyt tytär Anna Catharina kastettiin ja ikävä kyllä myös tämän hautausmerkintään marraskuussa 1739.

Kun 21.2.1741 syntynyt Johannes ja 26.2.1742 syntynyt Carl Henric kastettiin Helsingissä, isäänsä tituleerattiin raatimieheksi. Andreas-pojan syntyessä 27.5.1744 hän oli jo lääninsihteeri. Matti Wallan virkamiesmatrikkelin mukaan Anders Strömborg oli Uudenmaan ja Hämeen läänin lääninsihteeri vuosina 1743-1746. Walta ei tunne Strömborgin sukutaustaa, mutta tietää kuolinvuodekseen 1746, jolta ei Helsingissä ole säilynyt hautaustietoja. Åkerman ei esittele Strömborgin perukirjaa.

Helsingin henkikirjoihin tottuneena muistin, että lääninhallinto on ensimmäisellä sivulla eli Strömborgin löytäminen sieltä voisi olla melko vaivatonta. Paitsi, että vuonna 1743 (pikkuvihan takia?) järjestystä ei noudatettu. Seuraavana vuonna Anders Strömborg on etusivulla 8257:329. Talouteensa ei kuulu vaimoaan, joka on voinut kuolla pikkuvihan aikana kuten isänsäkin? (Talouteen kuuluu vaimo veli Petter Fritz ja imettäjä/lastenhoitaja Maria.)

Strömborgin lapsista Hiski-hakuni eivät tuottaneet mitään lupaavia jälkiä. Heidän kohtalonsa ja Petter Fritzin 100% varmentamiseksi pitäisi
a) Lähteä Helsingin kaupunginarkistoon tutkimaan tonttikortteja, sillä joku on perinyt ja kaupannut eteenpäin Johan Fritzin Helsingin keskustassa omistaman tontin ja talon (vid Storagatan mellan rådmännen Georg Wilhelm Clayhills och Zacharias Govinius tomter)
tai
b) Selvittää Tuomarinkylän rusthollien Skeppars ja Långhansas kohtalo Johan Fritzin kuoleman jälkeen. Hänelle ne tulivat Petter Sundilta, mutta kuka ne peri ja kauppasi eteenpäin? Tämä minun olisi pitänyt jossain vaiheessa kymmenen vuoden tutkimusprojektia tietääkin, sillä olen kaikki Tuomarinkylän kartanoa käsittelevät jutut yrittänyt lukea.

Tätä kirjoittaessa lainassa olevassa kirjallisuudessa Markku Kuisman Helsingin pitäjän historia III kertoo, että "kartanon" omisti vuonna 1750 kuvernementtisihteeri Svante Drydeen (s. 137, sivulla 282 hänellä tai jälkeläisellään on etunimi Sven). Henkikirjassa 1749 (8277:20v) Skeppars kuuluu tarkastaja Fritzille (eli Petterille?) ja Långhansasissa henkikirjoitettiin lääninsihteeri Strömborgin leski. Anna Magdalena elää yhä!

Uteliaisuuteni ei riitä kihlakunnan käräjien selailuun ja sieltä tuskin selviäisi se, minne Anna Magdalena mahdollisesti edelleen elävien lastensa kanssa päätyy. Veljensä kuoli Loviisassa 26.10.1774. Turvautumalla MyHeritagen indeksointeihin viimeinen rippikirjauksensa löytyi Loviisasta (1764-1775 s.110). Siinä ja kaupungin aiemmissa rippikirjoissa (1750-1756 s. 145 & 1757-1763 s. 114, 156, 167) hän on ypöyksin. Kotivuoren arvailu naimattomuudesta näyttää siis todennäköiseltä. Perukirjansa olisi yksi mahdollisuus saada sisaren ja lastensa kohtalosta selvyyttä, mutta pitäisi lähteä Hämeenlinnaan sitä lukemaan.