keskiviikko 1. maaliskuuta 2017

Matkamuistiinpanoja 1839 ja 1840


Topeliuksen päiväkirjamerkinnöissä 1837-40 (Kootut teokset XIII, 1932) kuljetaan pari kertaa Pohjanmaalta Helsinkiin ja tai toisin päin. Tammikuussa 1839 "Siivoton talonväki töllistelee Mamsselleja" ja majapaikkoihin päästään keskiyöllä tai vasta yhdeltä aamuyöstä.

Taloja voisi paikallistaa? "klo 1 yöllä saavumme Kankaanpäähän Virtain kirkolle. - Uusittu tupa ja sangen siisti - täälläkin yksi ainoa huone - avara salio - 3 sänkyä". "Emme ehdikään tänään Ponsaa kaemmaksi; ahdas ja siivoton paikka, mutta myöskin vain yksi ainoa huone. Isäntä on aito Hämäläinen punatukkaista, hapankatseista ja pörröistä lajia."

Vaikka mukana on naisväkeä, Topelius kirjoittaa kievarin "päiväkirjaan: Opiskelijat Lindqvist ja Topelius, Uusikaarlepy, Helsinkiin 2 hevosta". Tai "3 hevosta".

Viimeisenä matkayönä Skavabölessä eli Hyrylässä Topeliuksen "Äiti ei ole saanut ensinkään unta, sillä vuoteessa oli elämää." Loppumatkalla "Lavertelevia Uusmaalaisia tulee markkinoilta. - Pian näemme observatorion ja uuden kirkon korkean tornin. - Lähellä kaupunkia pysähdymme jäälle - otamme esille pullon - juomme maljan, jotta Äiti ja tytöt viihtyisivät Helsingissä."

Kesäisellä matkallaan Topelius laittaa 4.7.1840  muistiin käytännön neuvon, jonka olisi luullut tulleen opituksi jo aiemmin:
Varoitus olla maksamatta ennenaikaisesti, erittäinkin veräjillä, sillä silloin tapahtuu, että veräjä päästetään pamahtamaan kiinni sillä aikaa kun lapset ottavat rahan maasta.
Tämä jäi Topeliukselle mieleen, sillä myöhemmässä tarinassaan (Lukemisia lapsille 6) hän neuvoi
Mutta älä vain heitä rahaa tielle ennenkuin hevonen ja kärrysi pääsevät ohitse portista. Sillä Pikku Matti ei ajattele nenäänsä pitemmälle; kun hän näkee rahan välkkyvän tiellä, hypähtää hän pilkaksensa sen päälle ja antaa portin lyödä hevostasi turpaan. Älä häntä siitä toru; pienenä et sinäkään ollut vähäistäkään viisaampi häntä.
Käytännöllistä oli myös pysyä reitillä, mutta melko tutullakin seudulla 6.7.1840:
Sanoimme sitten hyvästi! - ja jatkoimme hyvää vauhtia Kristiinaan! - Kristiinaan - sen huomasimme vasta sitten, kun olimme taivaltaneet 6 neljänneksen matkan, - ukko Mathsilla tieopas kädessä. - Toisen puolen noloutta ja toisen naurunhalua en tahdo velvollisuudenmukaisesta kunnioituksesta kuvailla. - Mutta palasimme samaa tietä takaisin aina Kauhajoen kirkolle saakka ja sieltä pääsimme oikealle tielle. 
Kuva kirjasta Tales about travellers their perils, adventures, and discoveries (1861)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti