Muotileluista tulee minulle ensimmäisenä mieleen kaalimaan lapset ja muutenkin 1900-luvun viimeiset vuosikymmenet. Mutta kuten krinoliinien kautta opin, kulutustavaroiden muodit kuuluivat myös 1800-luvulle. Niinpä en hirveästi yllättynyt kun Uudessa Suomettaressa todettiin 5.2.1895 ohimennen, patenteista puheen ollen, että "usein ihan vähäpätöiset esineet, kuten lasten cri-cri aikoinaan, tuottavat keksijälleen miljoonia."
Mikä ihmeen cri-cri? Haku sanomalehtiarkistossa tuottaa laihahkon tuloksen. Uleåborgs Tidning 8.8.1890 mainitsee sen lelumuotina, joka lähti liikkeelle tarpeettomaksi käyneistä krinoliininjousista. Tähän sopii ajoituksellisesti se, että cri-cri oli myynnissä alennettuun hintaan marraskuussa 1876 (Pohjois-Suomi 1.11.1876). Helsingfors Dagblad 29.10.1876 kertoo, että cri-cri keksittiin Amerikassa "hyötytarkoitukseen" ja muokkaantui leluksi pariisilaisten silmissä ja käsissä. Ilmeisesti lelusta kuului ääntä, mutta muuta sen olomuodosta ei jutusta saa selville. Ruotsin puolella Härnösandsposten antaa 12.10.1876 myös ymmärtää, että cri-cri tuottaa ääntä ja on jo menossa pois muodista.
Cri-cri tarkoittaa ranskaksi heinäsirkkaa ja haku Gallicassa vaati kärsivällisyyttä. Ja tuotti tuloksen. Lehti Le Chercheur : journal mensuel illustré des inventions nouvelles numerossaan 2/1888 kertoo (kuten edellä), että cri-cri tuotti keksijälleen omaisuuden. Kyse siis samasta vehkeestä. Josta lehti myös, onneksi, esittää laitteen kansikuvansa III kohdissa 3 & 4.
Jonkinlainen naksutin?
Ähellys yleisen verkkohaun parissa tuottaa englantilaisen metallinetsijän löydön Thamesin rannalta. Se muistuttaa kuvaa: "a white metal die-cast toy variously known as a clicker, cricket or sometimes referred to as a clacker." Cricket on heinäsirkka ja alempana päivityksissä Amerikasta on saatu tieto kappaleesta, jossa on teksti "CRI CRI".
Uusin hakusanoin tulee James Bladen kirjasta Percussion Instruments and Their History Google Booksin kautta esiin pätkä
joka vahvistaa suomalaisista sanomalehdistä luetun. Patentti 1876-762 ei ollut tarkoitettu leluksi vaan musikaaliseksi instrumentiksi ja jousiteräs on mukana. Patentin alku viittaa ehkä liian myöhäiseen vuoteen, mutta voi olla virheellinenkin. Googlen patenttihaku ei tunne Bladen antamaa numeroa eikä haku nimellä Distinkään tuota tulosta. [Lisäys 22.10.2017: Bladen esitys ei todennäköisesti pidä paikkaansa. Tutkimukset jatkuvat.]
P. S. Lisähaut kertoivat, että naksutin oli II maailmansodassa osa laskuvarjoväen varustusta oman puolen tunnistamiseen. Monipuolinen vehje.
Muistuttaa kovasti lapsena rakentamaani "pirunviulua" Sillä tehtiin kiusaa naapurille, purkki tiiviisti kiinni ikkunalasiin, narun toinen pää hampaitten väliin kireäksi ja hartsinpalaa vedettiin narua hangaten edestakaisin. Sisällä ääni oli kuin sumusireenin
VastaaPoistaTuo ed. kommentoijan pirunviulukommentti koskee tietenkin kuvassa vasemmalla olevaa 'Le crie du Bulgareaa' (1 ja 2), eli pirunviulua, ei cri-critä, joka on kuvassa oikealla (3 ja 4).
VastaaPoistaJonkinmoisen jousiteräsnaksuttelulelun muistan hämärästi omasta lapsuudestani 1950-luvulta. Toistaiseksi en kuitenkaan onnistu palauttamaan sitä mieleen kunnolla.