keskiviikko 2. marraskuuta 2016

Taudeista ja pituudesta

Taudeista. Turun yliopisto lähetti kiinnostavan tiedotteen Loiset ja taudit vaikuttavat poliittiseen kantaamme. Tiedeuutisiahan ei saisi pelkän tiedotteen perusteella kirjoittaa, mutta jos blogihutaisun kumminkin? Voiko vetää johtopäätösen, että tautiset esivanhempamme ajattelivat tietyllä tavalla?

Oli tutkittu 30 nyky-yhteiskunnan yli 11500 ihmistä hypoteesina, että lois- ja tartuntataudeilla on yhteys poliittiseen kantaan. "Ilmeni, että maissa, joissa todennäköisyys lois- ja tartuntatauteihin oli suurempi, ihmiset noudattivat voimakkaammin perinteisiä normeja." Tutkijoiden oletus oli, että "jotkut paikalliset säännöt ja rituaalit kehittyivät kulttuurisesti vähentääkseen paikallisten taudinaiheuttajien uhkia".

Tiedotteen perusteella syy-ja-seuraus -suhde oli vielä vahvistamatta. Menneisyyttä ajatellen voisi kyllä ajatella, että riskien ympäröimällä ihmisellä on taipumusta pitäytyä siinä minkä jo tuntee eli olla konservatiivinen.

Pituudesta. Sakari Saaritsan kirjamessuilla mainitsemat mittaukset osuivat jo aiemmin mielessä olleeseen aiheeseen. Talvisodan taistelusta kirjaa kirjoittava historioitsijatuttavani nimittäin äskettäin ihmetteli suureksi kutsutun miehen normaalikokoa nykyajan mittapuulla. Yritin tuolloin löytää vertailutietoa, mutta epäonnistuin. Saaritsalta saadun vinkin perusteella sain yhdestä päästä kiinni ja kokosin saman tien listan muustakin. (Ei ole pitkä lista, millään mittapuulla.)

  • Kati Salon väitöskirjassa HEALTH IN SOUTHERN FINLAND : Bioarchaeological analysis of 555 skeletons excavated from nine cemeteries (11th -19th century AD) on sivulla 186 kaavio vainajien arvioiduista pituuksista. Tilastollinen analyysi ei nähnyt merkittävää eroa näissä eri puolilla maata useiden satojen vuosien kuluessa kuolleissa. Eli elinolot ja älyllinen toiminta pysyneet heikolla tasolla.
  • Parin vuoden takaisessa blogikirjoituksessa mainitsin julkaisun Mitteilungen uber die Körpergrösse des finnischen Mannes Ende des 18. und Anfang des 19. Jahrhunderts. Annales Academiae scientiarum Fennicae. A 25,5. En ole sitä hakenut käsiini. Johtopäätöksissä toivottavasti huomioitu se, että sotilaaksi hakeutuneet/joutuneet eivät edusta satunnaisotosta miesväestöstä.
  • Tunkelo A ., Koulunuorison keskipituus ja -paino = Skolungdomens medellängd och medel vikt = Taille et poids moyens de la jeûnasse desëcoles. (s . 36-40). Tilastokatsauksia 9/1936
  • Suomen tilastollinen vuosikirja 1936: taulu 53. Eri ikäluokkien keskipituus ja keskipaino 
  • Silventoinen, Karri: Suomalaisten keskipituuden kasvu ja siihen vaikuttaneet tekijät (Tilastollinen aikakauslehti 3/2002)
Toiseksi viimeksi mainitussa oli koululaisten lisäksi asevelvollisten tietoja, jotka vastasivat alkuperäiseen mietintään. En ole miesten mittoihin kovasti perehtynyt, mutta aika pieneltä näyttää. (Vertailutilastoa nykytilasta en onnistunut löytämään.)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti