Optisen lennättimen käyttö rauhan aikana

1802-projektin puitteissa avasin Anders Fredrik Skjöldebrandin englanniksi julkaistun matkakertomuksen A picturesque journey to the North Cape. (On suomeksikin, mutta ei verkossa.) Matkan hän teki Acerbin kanssa vuonna 1799. Eteläinen Suomi ei saa montaa sivua, mutta hätkähdin heti alkuunsa mainintoihin lennättimestä (telegraph).

Toki muistan optisen lennättimen olemassaolon, vaikka sen maininnasta blogissa on näköjään jo 5 vuotta. Mutta ajallisesti se ei ollut kiinnittynyt ja pääsi näin yllättämään.

Skjöldebrandin mukaan lennättimien sarjalla pidettiin yhteyttä Suomeen, kun jääolosuhteet tekivät matkustamisen mahdottomaksi. Wikipedia-sivun mukaan "Verkko kattoi aluksi linnakkeet Tukholman ympäristössä, mutta sitä laajennettiin 1796 Ruotsin Grisslehamnista Signilskärin kautta Eckeröön Ahvenanmaalle." ja "Suomessa linjaa jatkettiin Eckeröstä Uuteenkaupunkiin ja Turkuun." Milloin? Jos lennätin olisi ollut Turussa käytössä jo 1802, olisi siellä tiedetty oitis kuninkaallisen seurueen liikkeelle lähdöstä, mitä ei Porthanin kirjeen perusteella tapahtunut.

Turkulaisissa sanomalehdissä "från Telegraphen på Eckerö" saatiin tieto Norrköpingin valtiopäivistä (Åbo Tidning 8.2.1800). Lennättimen kautta saatiin tietää, että meri Ruotsiin päin oli täynnä ajojäätä (12.1.1805, 19.1.1805). Viestin saapuminen Eckeröstä Turkuun on kestänyt melkein pari viikkoa eli tällä välillä ei ole ollut lennätintä alkuvuodesta 1805. Eikä vielä huhtikuun alussakaan, kun edelleen meressä oli ajojäätä, mutta viesti Eckeröstä Turkuun sentään saatiin kulkemaan alle viikossa (6.4.1805, 13.4.1805)

Lennätinlinja ei ollut saavuttanut Turkua vielä vuoden 1807 alussakaan (14.3.1807). Ja nyt kun tarkemmin luen verkkosivuja (kuten Tekniska museetin) tulen ymmärrykseen, ettei linja tainnut koskaan Eckeröstä itään lähteäkään. Näkyy selvästi myös postimerkissä vuodelta 1979. Tukholmasta oli tärkeämpiä viestintäsuuntia.