perjantai 10. kesäkuuta 2016

Kadonnut: tie

Päätin tehdä historian popularisointi -kurssin harjoitustyöksi kävelyoppaan 1680-luvun Helsinkiin taka-ajatuksena Petter Sund -projektin tekohengitys. En tiedä mitä popularisoinnista tulee, mutta kokemus on ollut opettavainen heti alusta pitäen. Sillä kävelylle piti löytää alkupiste ja sitä varten piti katsoa vanhoja karttoja.

Ensimmäiseksi ihmettelin Hämeentien kulkua, joka koukkasi kauas Vantaanjoesta. Julkaisu Tien päällä. Uudenmaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaat tiet ja reitit (pdf) toteaa, että tietä on tutkittu vähän.

Mutta ehkä minun ei tarvitse huolehtia Hämeentien linjauksesta Vanhaankaupunkiin Kirkonkylältä, jossa se kohtaa Suuren rantatien. Arabianrannan verkkosivuilla nimittäin kerrotaan, että
Suuren rantatien keskiaikainen linjaus Turusta Viipuriin kulki Helsingin pitäjän kirkon kautta noin seitsemän kilometriä kaupungin pohjoispuolella. Helsingin perustamisen jälkeen rakennettiin kaupungin kautta sen eteläinen linjaus. Tie erkani vanhasta tiestä Espoon Bembölestä ja kulki Huopalahden kautta Helsingin niemen poikki nykyisten Hakamäentien ja Koskelantien kohdalla Vanhankaupunkiin. Tie tuli luoteesta kaupunkiin kirkon ja hospitaalin välistä. Päätorin kautta kierrettyään tai Kellomäen ylitettyään se jatkui kuninkaankartanonsaaren ja Viikin kautta Vantaan Hakkilaan, jossa se yhtyi vanhaan linjaukseen.
Eli sopii aloittaa Vanhastakaupungista? Ryntäsin kirjastoon selaamaan Tapio Salmisen Suurta rantatietä, mutta tästä oikaisusta en löytänyt mainintaa. Helsingin historiallisessa atlaksessa (pdf ruotsiksi) on sivulla 48 vuosiin 1646-1648 ajoitettu kartta, jossa eteläinen tie on selvänä ja vahvana viivana. Samoin kuin kartan luonnokselta/kopiolta näyttävässä versiossa Septentrio Geographisch Delineation Öffwer Näst Omliggiande Byar med Helsingfors stadh. (Helsinki Ic* 53/- -).
Atlaksen aukeamalla 16-17 on hattujen sodan aikainen teihin erityisesti huomiota kiinnittänyt kartta, jossa Espoosta tulevalta (myöhemmin Mannerheimintieksi muuttuvalta) maantieltä lähtee Pikku-Huopalahdessa edellistä karttaa vastaava tie kohti Koskelaan, jonne tulee myös Kirkonkylästä Vantaanjokea seuraava reitti. Sekä se Malmin kautta koukkaava Hämeentie.
Kirjahyllyni Suomen kartasto 1799 ja Kuninkaan tiekartasto Suomesta 1790 eivät tunne kuin päätiet: Helsinkiin tulevan Hämeentien, Espoon tien ja Rantatien pitäjän kirkon kohdalla. Venäläisessä 1800-luvun topografikartassa Uudenmaan lääniä, Helsingin kihlakuntaa. 123,824 km2. [Vantaa (Helsingin maalaiskunta)] (VII 30) ei myöskään ole mitään tietä Koskelaan suoraan lännestä. Vanhakaupunki on menettänyt merkityksensä eikä oikaisutielle ole enää tarvetta. Olettaen, että se joskus oli todellisuutta.
klo

1 kommentti:

  1. Anonyymi10. kesäkuuta 2016 klo 21.34

    Tuo ikivanha Hämeentie katoaa näkyvistä ja kartalta kaupungista päin tultaessa Viikin Prisman kohdalla. Tiedossa on ja kartoilta näkee, että siinä tien on pitänyt kääntyä kohti pohjoista kohti nykyistä Malmin hautausmaata. Valitettavasti vanha tien pohja on jäänyt johonkin Lahdentien ja Viikin uuden ja kauniin kirjaston alle.

    Pienen pieni metsittynyt pätkä vanhasta Hämeentiestä saattaa olla nähtävissä heti Lahdentien takana ja Viikin kirjaston pohjoispuolella - mutta vain jos oma tulkintani vanhasta tien linjauksesta on oikea. Korkeiden kallioiden välistä vanhan tien on joka tapauksessa täytynyt kulkea.

    Kannattaa myös huomata, että jo kauan sitten nykyisen Malmin hautausmaan ja Kehä ykkösen kohdalla Hämeentiestä erkani ensin kaakkoon mutta lopulta Helsinkiin päin pieni mutta ilmeisen paljon käytetty tie, joka kulki aluksi nykyisen Malmin hautausmaan pohjoisreunaa ja Lahdentien takana Viikin puolella seuraillen korkean Haltiavuoren länsireunaa. Tien pohjaa voi (ainakin suurinpiirtein) edelleen seurata Malmin hautausmaalta aina Kulosaaren pohjoisrantaan asti. Sotahistoriaakin on nähtävissä.

    Erinomainen kävely- tai pyöräilyreitti.

    VastaaPoista