Suurin yllätys tähän mennessä oli krinoliinisanonta, joka oli pidempänä versiona ennestään tuttu sanomalehdestä, Se oli siis mahdollisesti ollut kiertävä juttu tai ainakin siitä oli tullut sellainen.
Kokemäeltä kerääjiä oli vain muutama, joten henkilöhistoriallinen anti tuntuu vähäiseltä. Harjavallan alkoholiongelmaiseen pappiin on liitetty muutamia sanomisia. Mahdollisesti kokemäkeläinen Sulssi rikkoo alussa esittämääni. Yhden miehen maalia sai sanoa hyväksi.
Useamman lauseen kokemäkeläinen on Vappu Kivessilta.
- Kyllä minä tätä jo söin, sano Kivessillan Wappu, ko käre pikkulusikallisen kahvia kupista otti. (Tosi tapaus noin 90 v. sitten). [23.3.1954]
- "Sutta pakkoon lähdin karhu vastaan tuli", sano Kivessillan Wappu, (Wappu menetti asunpaikkaa ja tuli viälä pahempaa)
- "Konnet kelloo ole hankkinu?" kysy joku ystävä Wapulta. "En ole ko pelkään jos se puttoo juuriastiaan" (tark. että täytyy myydä ja ostaa leipää) [23.3.1954]
Sukunimen luulisi tulleen poimituksi jostain paikasta, mutta Kansalaisen karttapaikka ei tunne yhtään Kivessiltaa. Sanomalehdissä nimi esiintyy vain yhdessä yhteydessä. Fredrik Kivessilta, torppari Kokemäen Ylistarosta, löytyi kuolleena lumesta makaamastta 3.2.1900. Haudattujen listassa hänen etunimensä ovat Juho Fredrik, tittelinsä työmies ja kuolinsyynään "väkev. juomista". Rippikirjasta (1891-1900 s. 400) huomaan, että lapsiinsa kuului Frans, joka todennäköisesti on myöhempi siirtolaiseni, ja KELA-korttien Suoma Karoliina, jonka seuraamatta jättäminen oli siis virhe.
Rippikirjaan sukunimi on perheelle merkitty lyijykynällä ja edellisessä kirjassa (1881-1890 s. 317) sitä ei näy. Jos kyse on paikannimestä niin rippikirjojen kautta en pääse käsiksi aiempiin asukkaisiin enkä täten heidän joukossaan mahdollisesti olevaan Vappuun.
Onpa mielenkiintoisia juttuja.:)
VastaaPoistaKivessilta on vanha paikannimi Kokemäen Ylistarossa. Näin on todennut ainakin nimimerkki E.P, (/Esko Pertola?) Satakunnan Kansa lehdessä 21.1.1959 julkaistussa jutussa "Vanhoja paikannimiä Kokemäellä". E:P::n mukaan nimi viittaa kivilohkareista muodostuneeseen ylikulkupaikkaan. E:P. toteaa myös, että KJivessillan torppa joka on perustettu 1700-luvun alkupuolella on saanut nimensä samaisen ylikulkupaikan mukaan. Tämä ei nyt kerro mitään Vappu Kivessillasta, mutta rikkana rokassa kuitenkin.
VastaaPoistaKiitos! Pertolan (enemmän kuin todennäköisesti) antama ajoitus viittaa siihen, että nimi on esillä jossain kartassa tai väestökirjanpidossa. Täytyypä katsoa jossain välissä vielä uudestaan.
VastaaPoistaEsko Pertola on Nuori Satakunta lehdessä vuodelta 1953 kertonut, että vanha Kivessillan torppa Ylistarossa oli 1800-luvun puolivälissä erittäin varakkaan paikan maineessa. Uskottiin, että rahakkuus oli alunperin ollut peräisin Ronkaan kankaalta (Ronkan kangas oli tunnettu rosvoistaan ja matkamiesten ryöstöistä). Tähän liittyen Pertola on kertonut myös jutun, jossa mainitaan Vappu Kivessilta. "Kivessillan Kalle, torpan silloinen haltija, oli sittemmin sairastunut kuolemantautiin ja pyysi vaimoaan Vappua keittämään kahvia. Se oli harvinaista tavaraa vielä silloin, ja juotuaan kupillisen oli Kalle sanonut: - Kaara ny toinenki kuppi, kyl se kauppa sen kannattaa ! Tähän oli Vappu surkutellut vastannut: - Hiljanpa äijä parka tuhlaamaan opettelet."
VastaaPoistaLoistavaa, kiitos! Etunimillä löytyi 23.5.1839 solmittu avioliitto Ylistaron Kivisillan torpparin Carl Johanssonin (s. 9.8.1814 Köyliö) ja kyttäläläisen lesken Valborg Eriksdotterin (s. 3.8.1801 Huitinen) välillä. Heille syntyi tytär Eva Stina 2.8.1841. Perhe on rippikirjoissa 1839-1846 s. 153, 1847-1854 s. 154, 1855-1861 s. 150, 1862-1868 s. 263 ja 1869-1879 s. 275, jossa Karl kuolee ja Valborg muuttaa toisaalle. Usein torpan nimi mukana eli olisi työllä löytynyt. Ja fiksua olisi ollut hakea toisella kirjoitusmuodolla, niin Hiski ja SSHY:n hakemistokin olisi tullut avuksi.
VastaaPoista