Vaikka kauran käyttö ajankohtaiselta kuullostaakin, juttu on otsikkoa myöten kopioitu Rauman lehdestä 14.8.1900.
On tunnettu, että kaurat nykyään ovat päässeet hyvin suureen merkitykseen ravintoaineena. Kaupassa onkin jos jonkunmoisia ulkomaalaisilla nimillä varustettuja kaurajauhoja.
Mutta kaurajauhoja voi käyttää myöskin kaurajuoman valmistamiseen. Sitä nautittiin suuressa määrin jo klassillisessa muinaisuudessa ja Hippokrates sitä hyvin ylistää.
Tämä juoma sammuttaa oivallisesti janoa, antaa kuluneet voimat takaisin ja on sen vuoksi maanmiehille elonkorjuun aikana erityisesti suositettava. Sitä valmistetaan seuraavalla tavalla:
Otetaan 4 litraa vettä neljänneskiloa kauroja. Kauranjyviä on niin kauvan keitettävä kunnes ne halkeevat. Kun vesi on puoleen määräänsä keitettynä, siivilöidään se puhtaan rievun läpi, asetetaan hiukan hunajaa tai sokuria lisäksi, pannaan se vielä kerran kiehumaan ja sitten viedään peitettynä saviruukussa tai vadissa kellariin. Sittemmin pannaan se varovaisesti pulloihin.
Vähemmän työtä vaatii kaurajauhoveden valmistus. Liikuttelemalla sekoitetaan 1/8 kiloa kaurajauhoja kylmään veteen, valetaan päälle 2—3 litraa liehuvaa vettä ja lisätään 75 grammaa jauhesokuria. Ennen juomista on vettä huljutettava.
Eräänlajista maukasta ja ravitsevaa juomaa voi kuka hyvänsä valmistaa nisunleseistä ja maidosta. Otetaan kuppiin kukkurallinen ruokalusikka nisunleseitä, pannaan vettä joukkoon ja sitten hiukkasen maitoa, keitetään sitten neljännestuntia ja lasketaan siivilän läpi.
Edellisten lisäksi suosittaa saksalainen aikakauslehti Volkswohl Venäjällä hyvin yleisesti läytettyä kvasnimistä juomaa. Sitä valmistetaan leivänpalasista, jotka saatetaan vedessä käymään, ja se maistuu makean happamalta. Hyvin tavallinen siellä on myös ohravesi, jota valmistetaan kiehuttamalla litrassa vettä 150 grammaa hyvin kasvaneita ohria tunnin ajan. Keitos on sitten siivilöittävä puhtaan valkoisen kankaan läpi, sokuria pantava lisäksi ja juomaa nautittava kylmänä.
Kuva Ampiainen no 23/1910
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti