Sapiensista

Kirjamarkkinointisessio tehosi. Kun Maltalla alkoi BBC Worldin itseääntoistavien uutisten katsominen kyllästyttää kirjakaupassa tartuin Yuval Noah Hararin kirjaan Sapiens. A Brief History of Humankind. Luettavaa riitti vielä kotimatkallekin.

Hararin kirja on paksu, mutta kirjoitettu erittäin luettavasti. Kirjan elementit ovat - lopun dystopisia tulevaisuusvisioita lukuunottamatta - tuttuja. Harari on kuitenkin onnistunut solmimimaan ne uuteen järjestykseen, joka toi uutta ajateltavaa, ainakin minulle.

Kirja jakautuu neljään osaan. Ensimmäisessä käsitellään noin 30000-70000 vuotta sitten tapahtunut kognitiivinen vallankumous, jonka jälkeen hopo sapiensilla oli käytössään kieli, jolla pystyi viestimään olemattomista asioista. Tämän seurauksena ihmisyhteisöt pystivät kasvamaan, sillä niitä sitoivat yhteen yhteiset "myytit". Myytit lainausmerkeissä, sillä niiksi Harari laskee myös nykyajan osakeyhtiöt ja rahan, joita ei yleiskielessä mielletä myyttisiksi.

Ihmiset pystyivät nyt muuttamaan elintapojaan ja välittämään ne seuraavalle sukupolvelle ilman evoluutiota tai ympäristömuutoksia. Osa jätti Afrikan ja levisi uusiin ympäristöihin, joista tuolloin oitis kuoli suuri osa eläinlajeista (kasveja Harari ei mainitse). Ei ollut enää mitään "luonnollista elämäntapaa" ja keräilijä-metsästäjä -yhteisöjen välillä oli todennäköisesti suuria eroja. Todennäköisesti monet niistä olivat animisteja eli uskoivat lähes kaikilla asioilla olevan hengen. Ihminen ei ollut näiden yläpuolella vaan joukossa.

Toisen osan maatalouden vallankumous on Hararin mukaan historian suurin huijaus, jonka seurauksena pääosa ihmiskuntaa teki entistä rankempaa ja tylsempää työtä syöden yksipuolisempaa ruokaa. Tämä oli tuttua, mutta uutta se, että antropolgisten ja arkeologisten tutkimusten mukaan maanviljelysyhteisöissä, joissa ei ollut kylää ja heimoa kummoisempaa poliittista rakennetta, kuolemista 15% johtui väkivallasta. Miesten osalta 25% (s. 93). Näin Suomessakin?

Maanviljelys pienensi elämänpiiriä, mutta vei ajatukset pidemmälle tulevaisuuteen. Alettiin huolehtia ja murehtia. Kerättiin veroja ja varastoja, joiden ylläpito synnytti kirjoituksen, byrokratian ja matematiikan. Syntyi yhteiskuntajärjestyksiä, joilla ihmiset asetettiin erilaisiin asemiin. Hierarkkioita on joka yhteiskunnassa, mutta ne ovat erilaisia. Olemassaolo "luonnollista", mutta perusteet eivät.

Kolmannessa osassa ihmisyhteisöistä tulee yhä suurempia ja monimutkaisempia. Harari argumentoi, että nykyään olemme yksi globaali yhteisö. Yhdentymistä ovat tukeneet rahan "myytti", imperialismi ja uskonnot.

Viimeinen ja pisin osa käsittelee 1500-luvulla alkanutta tieteellistä vallankumousta. Enpä ollut tullut ajatelleeksi, että olisi ollut mahdollista, ettei tieteellinen ajattelu olisi koskaan syntynyt. Harari argumentoi, että tieteen edistys ja imperialismi ovat olleet linkissä, kuten myös tiede ja kapitalismi. Edistysajattelu on johtanut "jatkuvaan vallankumoukseen", jonka seurauksena voi olla ihmiskunnan loppu. Ei atomipommin laukaisun tuloksena vaan bioteknisenä kehityksenä.

Hararin mielestä tähän astisesta kehityksestä ei ole syytä olla ylpeä, sillä se ei ole luonut lisää hyvinvointia, ainakaan jos ottaa eläinkunnan huomioon. Kirjan elämänkatsomukselliset puolet voivat ärsyttää joitakin, mutta suosittelen lukemista. Saatavilla myös suomeksi käännettynä.