sunnuntai 3. huhtikuuta 2016

Kuuntelin Släktband-kauden

Talvi on ohi ja niin myös Sveriges Radion sukututkimusohjelman Släktband kausi, jossa oli teemana irtiotot. Ohjelmat tälläkin kerralla mielenkiintoisia, vaikka omiin tutkimusaiheisiin vähäisempiä.

Suomi ja suomalaiset olivat edustettuina kahdessa jaksossa. Saimi och såren efter det finska inbördeskriget 1918 kertoi punakaartiin liittyneestä Saimi Forssista. Ensin hänestä puhuttiin kuin taistelijana - "anslutit till de rödas stridande styrkor" - mutta sitten sanottiin, että hän oli keittäjänä. Eri asia, minkä opin muutama viikko sitten kuullessani Emil Cedercreutzin museolla Tiina Lintusen esityksen väitöskirjastaan Punaisten naisten tiet. Valtiorikosoikeuteen vuonna 1918 joutuneiden Porin seudun naisten toiminta sota-aikana, tuomiot ja myöhemmät elämänvaiheet.

Saimin jälkeläisen lisäksi jaksossa haastateltiin Matias Kaihovirtaa, joka väitteli tutkimuksella Oroliga inför framtiden. En studie av folkligt politiskt agerande bland bruksarbetarna i Billnäs ca 1900-1920.


Ja kun vuodesta 1918 on puhe niin pysäytyskuva filmistä Kuvia Suomesta (1918) ja muutama opinnäytelinkki:
Ruotsalaisista vapaaehtoisista ei Släktband-jaksossa ollut puhetta. Sotasurmat 1918-1922 -tietokannan esittelyn jälkeen aihettä tuotiin länteen päin kertomalla ruotsinkielisestä punaisena pidetystä.

Toinen jakso, jossa suomalaiset olivat yllättävänkin paljon esillä oli Krigets härjningar drev gränsborna Olof och Anna på flykt. Sen alkupuoliskossa käsiteltiin 1600-luvun loppupuolen Tanskaa vastaan käytyä sotaa, jossa siviiliväestöä käytettiin aseena tuhoten heidän asuntojaan ja uunejaan. Esimerkkiperheenä oli Oinoset, pari sukupolvea aiemmin alueelle Suomesta muuttaneet. Loppupuoli ohjelmaa kertoi suuren Pohjan sodan pakolaisista keskittyen Ahvenanmaahan.

Suomeen osittain sovellettavissa oli vuosien 1710-11 rutosta kertonut jakso Hela Karins familj dog i pesten. Suomessa tämä kauheus jää isonvihan varjoon ja kirkonkirjojen puuttuessa monin paikoin muutenkin näkymättömiin.

Jaksossa När sillen kom flyttade Lars tvärs över landet käsiteltiin kausityötä ja mainittiin kaukana asutuksesta tehdyillä rautateillä olleen omia kirkonkirjoja. Näille pohjoisille työmaille lähti väkeä myös Suomen puolelta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti