tiistai 29. maaliskuuta 2016

Luin viime vuoden opiskelijalehtiä

Helsingin yliopiston poliittisen historian opiskelijoiden lehden Poleemin numerossa 1/2015 haastateltiin Jukka Korttia. Poiminta ohessa.

Korttia haastateltiin myös talous- ja sosiaalihistorian opiskelijoiden aikakauslehti Irtolaisessa 1/2015, Samassa numerossa julkaistiin Sakari Heikkisen teksti ensimmäisen maailmansodan taloudellisista vaikutuksista Suomessa. Se löytyy myös Heikkisen blogista.

Historian opiskelijoiden Kronikan 1/2015 tiivistin tuoreeltaan twiittiin "esittelee jääkarhujoukot, Risto Marjomaan ja mielenkiintoisia työn alla olevia hissan graduja". Numerossa 2/2015 on esillä salkoaseiden pieni renesanssi Ranskan suuressa vallankumouksessa. Henkilöjutussa Rose-Marie Peake ja Riikka-Maria Pöllä, joiden tämän kevään kurssia "Utriosta Keskisarjaan - kuinka popularisoida historiaa menestyksellisesti?" olisin mielelläni kuunnellut. (Samalla nimellä on samojen luennoitsijoiden vetämänä kurssi Helsingin seudun kesäyliopiston ohjelmassa kesäkuun alussa.) Artikkelissa mainittu "kahdenkymmenen minuutin dialogi, jossa 1600-luvun nunna ja kurtisaani keskustelevat" minulla oli viime syksynä tilaisuus kokea, mutta vasta nyt sain tietää kuka esiintyi ja mistä (suunnilleen) oli kyse.

Irtolaisen numerosta 2/2015 voi lukea verenluovutuksen lyhyen historiiikin.

Tampereen yliopiston Aviisissa 9/2015 kysyttiin miksi keskiaikainen taistelu kiehtoo nykyihmistä ja esiteltiin Historical European Martial Arts -harrastusta.

Juho Petteri Hännisen kaksiosainen artikkeli Heimo Haiton elämästä julkaistiin Irtolaisen numeroissa 3/2015 ja 4/2015.

Poleemissa 4/2015 paljastettiin (ensimmäistä kertaa?)  Erkki K. Osmonsalon (myöhemmin poliittisen historian professori) osallistuneen elokuussa 1944 SS-päällikön kokoonkutsumaan kokoukseen, jonka "tarkoituksena oli perustaa Suomeen vastarintaliike, joka tarvittaessa suorittaisi vallankaappauksen ja estäisi erillisrauhan solmimisen Neuvostoliiton kanssa." Väitämme-palstalla haastateltiin Marjatta Rahikaista (jota oli haastateltu myös Irtolaisen numerossa 4/2015). Rahikainen tiivisti Pietarin ja Haelsingin yläluokkaisten naisten avioliittomarkkinoiden opit (1800-luvulta?):
Miehen pyydystämisessä tärkeintä oli ennen kaikkea isän asema, johon oletettiin kuuluvan myös varakkuus. Ulkonäeöllä oli paljon merkitystä: aikakauden miesten välisessä kirjeenvaihdossa kiinnitettiin paljon huomioita esimerkiksi8 naisten pukeutumiseen. Naisilta odotettiin keskustelutaitoa, mutta muutoin luonteella ei juurikaan ollut väliä.
Samasta numerosta saa myös oppaan lyhyeen kävelyyn ensimmäisen maailmansodan teemakävelyyn Helsingissä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti