Arkistoista ihmettelyä ja tutkimusta - päivä 3

Kirjoittaessani tiistain tekstiä pänni, että olin äskettäin julkaissut pitkän arkistoaiheisen gradurimpsun, joka olisi sopinut siihenkin jatkoksi. Mutta tarkistus tuotti yllätyksen: olin siirtänyt kyseisen listan julkaisun eteenpäin unohtaen, että olin kirjoittanut siihen aikasidonnaisen intron. Hupsista. Eli...

Viime viikolla "Joskus alkuvuodesta" jäi kuvitellun sairauden takia monen muun menon ohessa väliin Anu Lahtisen vierailuluento kurssilla Historiallisten aineistojen tiedonhankinta. Koska se käsitteli 1500-lukua, ajattelin tänään "herra tietää milloin" vuorossa olevan 1600-luvun, joka on kirjaprojektin puitteissa relevantti. Mutta ei, Mirkka Lappalainen teki hyppäyksen arkistoihin ja asiakirjoihin. Harrastettuani molempia 20 vuotta luento tarjosi tiedon sijaan ihmeteltävää.

Ilmarinen 1.7.1870

• Perustettiinko 1869 Valtionarkisto vai Valtioarkisto? Jos edellinen, niin miksi 1892 annettiin Keisarillisen Majesteetin Armollinen Johtosääntö Suomen Valtioarkistolle?
• Onko ex-sota-arkisto edelleen "Kansallisarkiston Sörnäisten toimipiste", vaikka Sörnäisissä ei ole ollut asiakastiloja vuosiin?
• Leikkasivatko sinetit vanhoista asiakirjoista "harrastajat"?
• Saako Vakasta tosiaan nopeasti tiedon siitä minne kunnanarkisto on sijoitettu?
• Onko Yksityisarkistorekisteri niin hyödytön, että yksityisarkistoa hakevan kannattaa mielummin aloittaa Kansallisbiografian artikkelin lähdeviitteistä? 
• Oliko luennoitsijalta ajatusvirhe sanoa, että lainsäädäntö kieltää vuotta 1910 nuorempien lehtien digitoinnin, vai eikö hän ole tietoinen vapaakappaletyöasemista?

Ja lopuksi olennaisimpana. Jos Lappalaisen tasoinen historioitsija näkee asiakirjan musteen värin olennaisena tietona, niin miksi h*lvetissä Arkistolaitos originaalikuvaa läänintilit harmaasävykuviksi?

Täytteeksi arkistoihin liittyviä julkaisuja:

• Ihmistieteellisten tutkimusaineistojen jatkokäyttö ja tietosuoja. Toim. Antti Ketola ja Raimo Lahti. (pdf)
• Cook, Terry; Henttonen, Pekka: Menneisyys on johdanto: arkistoajattelu vuodesta 1898 ja sen uusi paradigma

Ja arkistoihin liittyviä opinnäytteitä:

• Lahtelin, Sanna: Julkisen henkilön julkinen arkisto. Kansanedustaja Miina Sillanpään henkilöarkiston muodostuminen ja eettinen käyttö 
• Liukkonen, Miia: Henkilökohtainen sähköinen arkistointi : Sähköisten arkistopalvelujen kehittäminen
• Sandra Nilsson: Arkiv som besöksmål : en kvalitativ studie av nutiden och framtiden
• Uosukainen, Liisa: Järjestöarkistot digitaalisiksi
• Lehtola, Miia : Arkistonseulojan informaatiohorisontti: tiedonlähteet ja kanavat ELY-keskusten edeltäjäorganisaatioiden arkistojen seulontatyössä 
• Peltonen, Tiina; Pitkänen, Sini: Arkistointia koskevia säädöksiä ja ohjeita : Case Savon Voima Oyj
• Kuusela, Liina: Arkistojen käyttö aineiston arvonmäärityksen perusteena : Elinkeinoelämän keskusarkiston aineistotiedustelut moniäänisen arkistoasiakkuuden kuvana ja arvonmäärityksen muutosvoimana 
• Savolainen, Elisa: Muotoilukasvatuksen opetusmateriaalin suunnittelu Elkan ja FIDAn arkistomateriaaleista
• Huttunen, Miia: Toimijat ja toimijaverkon rakentuminen kotimaisten filmielokuvien digitointiprosessissa
• Naukkarinen, Piia: Arkistojen kuvailumallit aineiston haettavuuden näkökulmasta
• Nevalainen, Johanna: Kuvien kuvailun ja -hallinnan kehittäminen : tapauksena Tampereen yliopiston viestintäyksikön digitaalinen kuva-arkisto
• Oksanen, Ella: Arkisto tiedon, vallan ja lausumien järjestelmänä. Michel Foucault'n filosofia arkistoteoreettisen ajattelun innoittajana
• Koivu, Maarit: Kadonneen provenienssin metsästys : provenienssien jäsentyminen arkistokuvailun kansallisessa käsitemallissa
• Lipponen, Sonja: Arkisto on enemmän kuin asiakirjojensa summa Pentti Renvall arkistoteoreetikkona
• Sauri, Sampo: Audiovisuaalisen aineiston digitaalinen arkistointi : digitoinnin haasteet ja mahdollisuudet