perjantai 5. helmikuuta 2016

Kuvista ja niiden jakamisesta (juu, taas)

Viikon uutinen oli Finnan avaus, jonka mukana tuli mahdollisuus hakea kuvia niiden käyttöoikeuksien perusteella. Mutta en minä siitä. Vaan tästä Museoviraston Runebergin päivän toivotuksesta.

Valokuva otettu 1885, valokuvaaja Fritz Hjertzell kuoli vuonna 1904, mutta "kuvan oikeudet Museovirasto". Korkeintaan kuvan digitaalisen jäljennöksen (skannaus tai reprokuva) oikeudet, enkä minä sitäkään oikeasti ymmärrä. (Ellei välttämättä halua tuota kehystä ja kuvan haalistuneisuusastetta, niin periaatteessa saman kuvan on jakanut vapaseen käyttöön SLS Flickr-tilillään.)

Kuva-arkistopäivillä tuntui, että asiat ovat menneet eteenpäin, mutta silmät kannattaa pitää auki. Helmikuun ensimmäisenä päivänä HAM (eli vanhanaikaisesti Helsingin kaupungin taidemuseo) ilmoitti FB-seinällään, että se "avaa helsinkiläisten taidekokoelman teoksia kaikkien hyödynnettäväksi. Kuka tahansa voi luoda omia taidonnäytteitään avoimia teoksia hyödyntäen."

Kurkkasin itse sivulle sen verran, että ymmärsin teoksia olevan kaksi (2). Avoin GLAM -ryhmän jäsenet katsoivat tarkemmin ja huomasivat, ettei käyttöoikeuksia ole määritelty CC-lisenssein, mikä usein - ja tässäkin tapauksessa - jättää epäselvyyttä. Varsinkin, kun sivun koristeena olevassa maalauksessa, joka on toinen ladattavista, on tekijänoikeusmerkintä "HAM / Hanna Kukorelli". Vastaavaa merkintää ei pyydetä kuljettamaan kuvan mukana, eikä edes teostietoa vaan "Teosten pohjalta syntyneistä ideoista ja toteutuksista pyydetään ottamaan Instagram-kuva ja merkitsemään se tunnisteella #HAMdata."

Avoin GLAM julkaisi vuotta aiemmin kerätystä kyselyaineistosta viime vuoden lopussa raportin Perässä luovijoita vai avoimuuden airueita? Suomalaiset kulttuuriperintöorganisaatiot digitaalisessa maailmassa.  Olen pari kertaa sen avannut ja selaillut. Siteeraamisen arvoinen kohta voisi olla vaikkapa tämä:
Varovainen tai jopa negatiivinen suhtautuminen avoimiin sisältöihin viestii hyvin yleisestä kontrollin menettämisen pelosta. Siihen liittyy usein epätietoisuus aineistojen uudelleenkäytön tavoista ja tarkoituksista. Sisältöjen väärinkäyttö ja vääristely (71 %) onkin kyselyn perusteella yksi suurimmista peloista. Merkittävimpiä tämän lisäksi ovat lisäksi aineistojen uudelleenkäyttö ilman tekijän (80 %) tai organisaation (72 %) asianmukaista mainintaa.
Löytyisikö jostain käytännön esimerkki sisällön väärinkäytöstä tahi vääristelystä?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti