perjantai 22. tammikuuta 2016

Suomen ja Ruotsin eroista

Myönnän, että minulla on lähes olematon tietämys Ahvenanmaan itsemääräämisoikeuden rajoista, mutta kun sieltä kuitenkin on kansanedustaja valtakunnan eduskunnassa niin kai jotkut Suomen lait siellä on voimassa? Tuli mieleen ihmetellä kun ArkivDigitalin blogissa mainostettiin tämän ruotsalaisen kaupallisen palvelun tarjoavan asiakkailleen henkikirjoja Ahvenanmaalta VUOTEEN 1933! Muusta Suomesta näitä kun on tarjolla nyt vuoteen 1915. Ja kaikesta tuoreemmasta saa täyttää anomuslapun.

Tämä tuli mieleen tuoreimmasta ArkivDigital-uutisesta, jonka mukaan Riksarkivet on muuttanut aiempaa päätöstään, jolla ArkivDigitalin kirkonkirjakuvaukset loppuivat vuoteen 1935. Nyt alkavat käyttää 70 vuoden salaussääntöä ja kuvata voi tänä vuonna vuoteen 1945 asti.

Vaikka Suomi on niin kovin ruotsalainen (hah!) niin näin näitä eroja vaan löytyy. Ilmeisesti siellä kirkonkirjat ovat kauttaaltaan paikallisen arkistolaitoksen hallinnassa kun meillä taas seurakuntien päätösvallan alaisia.

Tekijänoikeuteen Ruotsissa puolestaan on tiukempi linjaus. Digitoitujen sanomalehtien verkkonäytön rajaa ei sentään ole asetettu vuoteen 1875, kuten jossain vaiheessa ehdotettiin. Mutta siinä missä Kansalliskirjastomme jumiutui mystisisin (sopimuksellisin) perustein vuoteen 1911, Kungliga Biblioteketin uudessa sanomalehtiympäristössä viimeinen vapaasti näytetty vuosi on 1899. Tuoreemmat voi käydä lukemassa Tukholmassa.

Kyseinen betaversioksi merkitty käyttöliittymä on muuten käytettävyydeltään kamalin kaikista kokeilemistani sanomalehtipalveluista. Hakutulosten esittäminen Pinterest-malliin on tehotonta ruudun käyttöä ja tekstin eteensaanti vaatii (ellen ole toiminut epäoptimaalisesti) useita klikkauksia ja sitten se leviää kokoruudulle niin, että nopeiden näyttökaappausten tekeminen on (omalla koneellani ainakin) mahdotonta. Mitähän 'suo siellä, vetelä täällä' on ruotsiksi?

Kuva suosta tietenkin Ruotsista. Sillä RAÄ ja Flickr Commons. Valokuvaaja Mårten Sjöbeck, 1945.

2 kommenttia:

  1. Itse kävin kokeilemassa ArkivDigtialia viikon verran ja sen eron kyllä huomasin niissä kirkonkirjoissa siis mitä luin, että siellä ei ollut näitä "arkaluontoisia" mainintoja yhtään niin paljon kuin Suomessa. Olisiko tässä se syy meidän 100 vuoden ja heidän 70 vuoden välillä? En väitä etteikö sielläkin varmaan ole tietoja näistä mielisairaista ym., mutta itse en niihin törmännyt.
    Mitä sitten tulee Ahvenanmaahan, niin ihmetellä kyllä täytyy että Ahvenanmaalta on annettu kirkonkirjat digitoitavaksi (tai digitoitu) maksulliseen ArkivDigitaliin, mutta Suomessa näitä kirkonkirjoja on digitoituna hyvin suppeasti. Minkäs lain mukaan siellä siis toimitaan?

    VastaaPoista
  2. Ahvenanmaalla on itsehallintolain mukaisesti itsenäinen lainsäädäntö- ja päätäntävalta monissa kysymyksissä. Näihin kuuluu muun muassa kultuuriperintö ja tietosuoja. Tästä johtuen Ahvenanmaalla on oma tietosuojaviranomainen Datainspektionen ja oma arkisto Ålands landskapsarkiv. Eli Ahvenanmaan kirkonkirjojen osalta noudatetaan Ahvenanmaan lakia.

    Jonas Lång

    VastaaPoista