Suomen ja Ruotsin eroista

Myönnän, että minulla on lähes olematon tietämys Ahvenanmaan itsemääräämisoikeuden rajoista, mutta kun sieltä kuitenkin on kansanedustaja valtakunnan eduskunnassa niin kai jotkut Suomen lait siellä on voimassa? Tuli mieleen ihmetellä kun ArkivDigitalin blogissa mainostettiin tämän ruotsalaisen kaupallisen palvelun tarjoavan asiakkailleen henkikirjoja Ahvenanmaalta VUOTEEN 1933! Muusta Suomesta näitä kun on tarjolla nyt vuoteen 1915. Ja kaikesta tuoreemmasta saa täyttää anomuslapun.

Tämä tuli mieleen tuoreimmasta ArkivDigital-uutisesta, jonka mukaan Riksarkivet on muuttanut aiempaa päätöstään, jolla ArkivDigitalin kirkonkirjakuvaukset loppuivat vuoteen 1935. Nyt alkavat käyttää 70 vuoden salaussääntöä ja kuvata voi tänä vuonna vuoteen 1945 asti.

Vaikka Suomi on niin kovin ruotsalainen (hah!) niin näin näitä eroja vaan löytyy. Ilmeisesti siellä kirkonkirjat ovat kauttaaltaan paikallisen arkistolaitoksen hallinnassa kun meillä taas seurakuntien päätösvallan alaisia.

Tekijänoikeuteen Ruotsissa puolestaan on tiukempi linjaus. Digitoitujen sanomalehtien verkkonäytön rajaa ei sentään ole asetettu vuoteen 1875, kuten jossain vaiheessa ehdotettiin. Mutta siinä missä Kansalliskirjastomme jumiutui mystisisin (sopimuksellisin) perustein vuoteen 1911, Kungliga Biblioteketin uudessa sanomalehtiympäristössä viimeinen vapaasti näytetty vuosi on 1899. Tuoreemmat voi käydä lukemassa Tukholmassa.

Kyseinen betaversioksi merkitty käyttöliittymä on muuten käytettävyydeltään kamalin kaikista kokeilemistani sanomalehtipalveluista. Hakutulosten esittäminen Pinterest-malliin on tehotonta ruudun käyttöä ja tekstin eteensaanti vaatii (ellen ole toiminut epäoptimaalisesti) useita klikkauksia ja sitten se leviää kokoruudulle niin, että nopeiden näyttökaappausten tekeminen on (omalla koneellani ainakin) mahdotonta. Mitähän 'suo siellä, vetelä täällä' on ruotsiksi?

Kuva suosta tietenkin Ruotsista. Sillä RAÄ ja Flickr Commons. Valokuvaaja Mårten Sjöbeck, 1945.