Muistin lyhyydestä ja epätarkkuudesta

Jos joku kysyisi minulta milloin Helsingin Tennispalatsi avattiin elokuvateatterina ja museotilana tai milloin Kokemäen keskustaan tuli alikulkukäytävä vilkkaimman väylän ali, vastaukseni tuskin osuisi edes oikealle vuosikymmenelle, vaikka molemmat tapahtuivat elinaikanani ja -ympäristössäni. Tätä piti alkaa ajatella kun tuntui niin oudolta, että vuonna 1751 Helsingin pitäjästä selvitystä tehnyt maanmittari Friedrich Johan Fonseen kirjoittaa (Timo Hanhivaaran suomentamana)

Helsingistä Porvooseen vievä maantie kulkee suuren joen yli, joka juoksee pitäjän halki ja laskee mereen Forsbyssä, täällä joki haaraantuu ja sen yli kulkee kaksi siltaa. Tämän lounaispuolella on mäkinen ja kuoppainen kenttä, jota kutsutaan Gammelstadiksi. Helsingin kaupunki lienee ollut rakennettu tänne aiemmin, mutta myöhemmin kun satama madaltui se siirrettiin nykyiselle paikalleen.

Lienee ollut rakennettu?! Toisaalla kuvauksessa Fonseen on varma paikasta.

Helsinki on tässä pitäjässä sijaitseva tapulikaupunki. Se oli ensin rakennettu Forsbyhyn, mutta siirrettiin sieltä 3/8 peninkulmaa nykyiselle paikalleen. Milloin siirtäminen on tapahtunut ei tiedetä, koska kaupungin vanhoissa asiapapereissa ei ole siitä mainintaa.

Siirrosta oli runsaat sata vuotta, joten ehkä oli ihan asiallista ettei hän luottanut ajoituksessa muistitietoon. Jos sitä sattui olemaan, ollenkaan?

Kaupunkikartat (kokoelma) : Kaupunkikartat (kokoelma) : Helsingin kartat : Charta öfr Gambla och Nija Helsingfors varande ägor. (Helsinki Ic* 11/- -)