Kuvataiteellista

1) Jos joskus saadaan tutkittua kansan kirjallistuminen ja numeroiden omaksuminen, niin joku voisi miettiä myös esteettisen ja kuvallisen kulttuurin kehittymistä. Vai onko jo? Taidehistorian sivustakatsojana tuntuisi, että tästä on lähteet kortilla, joten olin ihastunut huomatessani Mikkelin Wiikko-Sanomissa 25.2.1864 tämän lyhyen kuvauksen Juvalta:

Näytteeksi millä kannalla kuvaaja-taide ja kauneuden tunto on Ju'an pitäjän sydänmaassa, mainitsemme yhtä Paloksen kestikievarin vierasten huoneen seinällä olevasta kuvaausta. Maalaus kuvailee yhtä rakastavaista paria. Neidolla on punaset kengät, keltanen hame, musta kaulavaate ja ruosteenkarvanen tukka. Sulhaspoika on yhtä kummallisesti vaatetettu. Molemmilla on ylen rakastava näkö. He käsitteleevät toisiansa, käveleevät sievästi varpaisillaan ja katseleevat suloisesti taivasta kohden. Maalauksen alle on se mainio maalari kirjoittanut näin: "Sitä ei taita verrata, eikä oikein kerrata, kuinga nuoruuden rakkaus ombi ihana aika maailmassa kahden ystävän välillä."

Onko kukaan edes laskenut talonpoikaisten perukirjojen  tauluja? Kai muuallakin kuin Kokemäen Yli-Forsbyssä?

2) Julkisesta taidehankinnasta oli uutinen sanomalehdessä Inrikes tidningar 5.6.1777.

3) Sitten viime maininnan on Kuopion taidemuseon taidevartteja ilmestynyt verkkoon lisää, m.m.

• Taidevartti: Pekka Halonen – Hiekkaranta
• Taidevartti: Pekka Halonen – Maija Halonen
• Taidevartti: Pekka Halonen – Rakennusmestari
• Taidevartti: Maria Wiik – Katse
• Taidevartti: Eero Järnefelt – Maisema Kolilta
• Taidevartti: Johannes Takanen – Aino

4) Verkkolehti TAHITI – Taidehistoria tieteenä ei ilmesty kuin 4 kertaa vuodessa, mutta jää silti lukematta. Esimerkiksi nämä olisi voinut lukea viime vuoden numeroista

• "Teppo Jokisen tarkastelun kohteena ovat arkkitehti Gustaf Nyströmin yhteydet aikansa taide-elämään ja taiteilijoihin, joita hän valottaa artikkelissaan ”Ei voi olla taiteilija olematta ihminen” – Gustaf Nyströmin kytköksiä aikansa kuvataiteeseen." 
• "Magia ja sen kuvatyypit ovat aiheena Lauri Ockenströmin artikkelissa Magia ja taide keskiajalta ja uuden ajan alkuun – oppinut magia ja eurooppalainen kuvamaailma 1100–1600 magian tutkimusperinteen muutosten valossa."
• "Visa Immonen kertoo uusista suomalaisista jalometallilöydöistä."
• "Satu Kähkösen artikkeli, jossa luodaan katsaus kulttuuriympäristö-käsitteen hallinnollisen käyttöönoton taustoihin ja keskitytään tarkastelemaan, millaista käsitystä kulttuuriympäristöstä alueellinen kulttuuriympäristöohjelmatyö tuottaa."
• "Tuuli Lähdesmäen artikkeli, jossa hän pohtii Euroopan Unionin kulttuuriperintöpolitiikkaa ja tarkastelee, miten EU tuottaa erityisiä eurooppalaisia kulttuuriperintöpaikkoja ja eurooppalaista kulttuuriperintöä."

5) Sinebrychoffin museon viimevuotisen Gösta & Paul -näyttelyn julkaisu on saatavilla verkossa. "Tarinoita on löydetty muun muassa teosten hankintahistoriasta, keräilijän omista teoksiin liittyvistä ajatuksista, ja teosten merkityksestä kokoelmassa. Lähteinä tarinankerronnalle on käytetty kirjeenvaihtoa ja muuta kiinnostavaa, teosten historiaan liittyvää arkistomateriaalia. "

6) Kansallisgallerialla on tutkimustoimintaansa esittelevä englanninkielinen verkkolehti FNG Research. Suomen historiaakin, ainakin Susanna Petterssonin artikkelissa The Art Museum as Author of Art History – The Formation of a National Art Collection in Finland and the Case of Copies.

7) Opinnäytteitä

• Mikola, Jorma: Alttarilta alttarille : alttaritaulumaalaus Suomessa autonomia-ajan loppupuolella 
• Martiskainen, Minerva: Veistosten Taisto : kirjeitä isälle
• Hakli, Terhikki: Hautakammiosta Sateenvarjoon. Hietaniemen hautausmaan Taiteilijainmäen hautamuistomerkkien kertoma
• Huhtamäki, Ulla: "Heittäydy vapauteen" : avantgarde ja Kauko Lehtisen taiteen murros 1961-1965
• Home, Marko: "Nuo kuvat eivät koskaan pysähtyneet!" - Eino Ruutsalo maalarin rytmiä etsimässä 1955-1961
• Saarinen, Marko: Viisi suomalaista taidelasitehdasta : taiteen merkitys suomalaisen lasiteollisuuden historiassa
• Rossi, Leena: Yksilö ja ympäristö: Maalari Frans Lindin (1903–1988) elinikäinen ympäristösuhde muistitietohaastattelujen ja maisemamaalausten valossa
• Hyvärinen, Kirsi: Antti Favén: Ann Sofie Svanljungin muotokuva. Maalauksen tutkimus ja konservointi
• Hautamäki, Johanna: Miten ITE-taiteesta tuli ilmiö?: kuin suihku tunkkaisille kyynisille aivoille

8) Taitelijan työn kuvituksena kaksi Hugo Simbergin valokuvaa Kansallisgallerian kokoelmista.