maanantai 21. joulukuuta 2015

Väestönlaskenta 1910

Kuva kahdesta Viipurin asukkaasta Ampiaisesta 19/1910. Ampiainen 25/1910 kommentoi vuoden väestönlaskentaa seuraavasti
Nyt sitä on laskettu, vaikka ei ole laskiainenkaan. Laskettu kaikki, jotka vain kynnelle kykenevät ja vielä lisäksi nekin, jotka ensimäisiä ääniharjoituksia pitävät.
Voi sitä puuhaa, voi niitä kysymyksiä, voi niitten vastausten vaikeutta! Hikoiltu on kirjoittaessa, hikoiltu nimiä kerättäessä enemmän kuin Pamauksen vaalipuuhissa. Entä se paperien, niitten lomakkeitten paljous!
[...] Yksi suuri vaillinaisuus noissa laskukorteissa oli. Ei tiedusteltu ihmisten henkisiä ominaisuuksia eikä puoluekarvaa. Se olisi käynyt helposti laatuun esim. ammatin yhteydessä ilmottamalla. Näin ikään:
"Luokkatietoinen suutari."
"Innokas tolstoilainen ja saamaton uneksija."
"Makkaramestari ja vanha puolue."
"Koruompelijatar ja toht. Tannerin oppilas."
"Kaupanhoitaja ja nuorsuomalainen."
"Pankkineiti ja runollisesti ikävöivä sielu."
"Haudankaivaja - kristillinen työväki."
"Tynnyrintekijä - raittiusmies."
"Mestari ja ruots. kansanpuolue."
"Palttuseppä - porvarien verivihollinen."
"Lannanvetäjä - maalaisliitto."
"Konttoristi - varieteen ihailija" y.m. y.m.
Kuinka selvän ja todellisen kuvan olisimmekaan saaneet viipurilaisten henkisestä tasosta, siveellisistä ihanteista ja valtiollisesta vakaumuksesta, jos näin olisi menetelty.
Toivottavasti tämä otetaan ensi kerralla huomioon.
Kieltämättä olisi ollut hienoa, jos aatteellinenkin puoli olisi huomioitu. Annetuista vastauksista paperilla ja kynällä väännetyt tilastot isoista kaupungeista ovat ilmestyneet vasta vuosia laskennan jälkeen:
Väenlasku Helsingissä, Turussa, Viipurissa, Tampereella, Nikolainkaupungissa, Porissa ja Oulussa joulukuun 7 p. 1910: Teksti
Väestön ryhmitys ammatin ja elinkeinon mukaan Helsingissä, Turussa, Viipurissa, Tampereella, Nikolainkaupungissa, Porissa ja Oulussa joulukuun 7 p. 1910
Väenlasku Helsingissä joulukuun 7 p. 1910: Taululiitteet
Väenlasku Turussa joulukuun 7 p. 1910: Taululiitteet
Väenlasku Viipurissa joulukuun 7 p. 1910: Taululiitteet
Väenlasku Tampereella joulukuun 7 p. 1910: Taululiitteet
Väenlasku Nikolainkaupungissa joulukuun 7 p. 1910: Taululiitteet
Väenlasku Porissa joulukuun 7 p. 1910: Taululiitteet
Väenlasku Oulussa joulukuun 7 p. 1910: Taululiitteet
Kiinteistö- ja rakennuslasku Helsingissä, Turussa, Viipurissa, Tampereella, Vaasassa, Porissa ja Oulussa joulukuun 7 p:nä 1910: Teksti
Kiinteistö- ja rakennuslasku Helsingissä, Turussa, Viipurissa, Tampereella, Vaasassa, Porissa ja Oulussa joulukuun 7 p:nä 1910: Taulusto
Asuntolasku Helsingissä, Turussa, Viipurissa, Tampereella, Vaasassa, Porissa ja Oulussa joulukuun 7 p. 1910: Teksti
Asuntolasku Helsingissä joulukuun 7 p. 1910: Taululiitteitä
Asuntolasku Turussa joulukuun 7 p. 1910: Taululiitteitä
Asuntolasku Viipurissa joulukuun 7 p. 1910: Taululiitteitä
Asuntolasku Tampereella joulukuun 7 p. 1910: Taululiitteitä
Asuntolasku Vaasassa joulukuun 7 p. 1910: Taululiitteitä
Asuntolasku Porissa joulukuun 7 p. 1910: Taululiitteitä
Asuntolasku Oulussa joulukuun 7 p. 1910: Taululiitteitä
Väestönlaskennan materiaalia on Kansallisarkistossa Tilastollisen päätoimiston arkistossa. Portin sanoin
Väestönlaskentojen arkisto sisältää monipuolista aineistoa vuosilta 1870–1930, kuten henkilökortteja ja -lippuja, huonekunta- ja laskukirjelistoja sekä huoneisto- ja kiinteistökortteja. Eri vuosikymmeninä aineistoa on saatettu kerätä erilaisin kaavakkein. Tietoja on kysytty yksittäisistä henkilöistä tai huoneistoittain. Asunnoista on tiedusteltu mm. kokoa, rakennusainetta ja lämmitystä. Laskenta-aineisto kerättiin alueittain ja myös aineisto on järjestetty ensin kaupungeittain, niiden sisällä vuosittain ja lopulta kaupunginosittain, laskupiireittäin tai kiinteistön perusteella (esim. saaret ja huvilat). Eniten materiaalia on Helsingistä eli kymmenen vuoden välein (ei vuodelta 1910). Joistakin kaupungeista aineistoa on vain vuodelta 1930, jossa on koko arkiston painopiste.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti