Turun ja Tursiannotkon löytöjä

Aamulla mainitsemani arkeologiasession oli markkinoitu kaupunkiarkeologiseksi, mikä oli pikkasen harhaanjohtavaa, sillä ainoastaan yksi esityksistä sopi otsikon alle. Se oli ensimmäinen, jossa Ilari Aalto kertoi Aboa Vetuksessa esiin kaivetun ison kellarin tuloksista.

Minullahan oli ilo käydä paikan päällä joku vuosi sitten Ilarin opastuksella (luulin maininneeni tästä blogissa, mutta ei löydy). Sen jälkeen on kaivettu maata lattiatasoon ja löydetty tulisija, astian kappaleita ja ruuan jäänteitä. Kun kellariin vei portaat kadultakin, helposti voi visioida 1400-luvun krouvin, jossa tilauksen pystyi tekemään alasaksaksi.

Tilaa käytettiin kaksi sataa vuotta, mutta varmuudella ei koskaan tulla tietämään miten. Eikä ole varmaa, että seinät kellarin yläpuolella olivat kiveä tai edes tiiltä, minkä Ilari tunnusti yleisökeskustelussa. Museon uudessa pienoismallissa ne ovat kuitenkin siististi rapatut.

Sami Ranisen esitystä Tursiannotkosta ei voine kutsua kaupunkiarkeologiaksi?

Olin nähnyt samat kuvat viime vuonna, mutta kertaus oli paikallaan. Radiohiilellä vuosiin 790-970 ajoitetussa rakennuksessa on varhaisin Suomesta tunnettu kiuasuuni. Miksei tästä ole pidetty yhtä lailla meteliä kuin Ravattulan kirkosta? Muutti asuintilan rakenteen ja valaistuksen ja vaati uuden ruuanlaittotavan. Ja mahdollisti upouuden tavan saunoa!

Herää kysymyksiä. Miten saamelaiset saunoivat vai saunoivatko? Minkälaisia ajoituksia on kiuasuuneista Virosta ja Ruotsista?

Toinen talonpohja on 1100-luvulta ja sen lautalattian alle on todennäköisesti taikatarkoituksissa kätketty eläimen luita. Mikä ei tarkoita, etteivätkö ensiasukkaat olisi voineet olla kristittyjä. Vastaavia kätköjähän löytyi myös Helsingin pitäjän keskiaikaisesta pappilasta.

Tursiannotkon savinen maa pysyy niin kosteana, että löydöissä on puuta ja luuta, jotka eivät tavallisesti Suomessa säily. Menneisyys saa aivan uusia koristeita.

#Pirkkala´n #Tursiannotko tarjosi taas löytöjä. Lusikka 1000 vuoden takaa. #rautakausi. #maakuntamuseo. Lue lehdestä. pic.twitter.com/H79WLqnSkW

— Pirkkalainen-lehti (@Pirkkalalehti) September 30, 2015

Sarsan retkiraportti Virosta liikkui samoissa maisemissa kuin viiden vuoden takainen retkeni. Tuolloin ohitimme valtatien varteen rekonstruoidut paasihaudat, joista sain nyt (vihdoin) paremman ymmärryksen. Kyse ei todellakaan ollut multamaan puutteesta. Kolmessa päivässä retkeläiset olivat tietenkin nähneet paljon ja jos saan joskus mahdollisuuden lähteä hyvällä opastuksella ja kartanoita vältellen, niin lähtisin mielelläni.