Tuoretta 1918-tutkimusta ja tutkimusaukko?

Viime perjantaina puolusti Tiina Lintunen väitöstutkimustaan Punaisten naisten tiet. Valtiorikosoikeuteen vuonna 1918 joutuneiden Porin seudun naisten toiminta sota-aikana, tuomiot ja myöhemmät elämänvaiheet Twitter-raportoinnin mukaan kauan ja menestyksellä.

Lektio #Lintunen #väitöstilaisuus #uniturku pic.twitter.com/zyL21Osqv9

— Olli Kleemola (@owklee) October 9, 2015

Tutkimuksen pääkysymys ja suurin anti #Lintunen mukaan: Miten punaiset naiset selvisivät ja sopeutuivat (yhteiskuntaan) sodan jälkeen?

— Matti Välimäki (@mtaval) October 9, 2015

Ping @HelkkyL pic.twitter.com/ePCeRA13to

— Louis Clerc (@Luikki) October 9, 2015

2 h 5 min. : sata sivua jäljellä. Yleisöltä vaaditaan kestävyyttä. Miksei väittelijältäkin. #Lintunen

— Matti Välimäki (@mtaval) October 9, 2015

Muita eteen tulleita opinnäytteitä vuoteen 1918 liittyen

• Kestinen, Kimmo: Voima, valta ja nälkä. Tampereen elintarvetoimikunnan ja työläiskuluttajien suhde vuodesta 1915 sisällissodan puhkeamiseen
• Niemelä, Pauliina: Nälkää, keinottelua ja hätäravinto-ohjeistusta : vuoden 1918 elintarvikepulasta peräpohjalaisten sanomalehtien sivuilla
• Huhtala, Anna: "Kaaduit taistelussa vapauden, sekä ihmisarvon ja oikeuden" - Kuolemankäsittely Suomen sisällissodassa punaisten puolella 
• Karpén, Harri: Voittajan sana on laki : tutkimus legalismista, luonnonoikeudesta ja suvereenista vallankäytöstä, esimerkkinä Suomi vuonna 1918

Tampereen yliopiston verkkoartikkelissa Marko Tikka kertoo sisällissodan kirjeistä, joista kirjoittamansa artikkeli ilmestyi kirjassa Kirjeitä sodasta.

Mutta onko kukaan tutkinut vuoden 1918 sodan loppuessa Venäjälle menneitä? SukuForumilla (vaatii tällä hetkellä kirjautumisen) äskettäin esitetty kysymys ei saanut lupaavia vastauksia. Myöhempi siirtolaisuus Neuvosto-Karjalaan on ollut selvityksen alla, mutta sodan jälkeinen tuntuu eri asialta.