keskiviikko 14. lokakuuta 2015

Paluu Bergbyhyn sekä Viipuriin

Tartuin Tenholan pitäjänhistoriaan tarkistaakseni Paavali Juustenin läänityksiä. Nämä löytyivätkin, mutta sain myös viitteen Historiallisen Arkiston osaan 17 vuodelta 1902. Pöytäkirjassa 16.12.1901 (s. 49) raportoitiin Ruotsin valtionarkiston Oxenstjernan kokoelmaan sisältyvän 2 Cröellin sukua koskevaa kirjettä. Näistä toinen on Anna Paavalintytär Juustenin toisen aviomiehen Hans Cröellin valituskirje kanslerille 12.7.1624.
Siinä lausuu Cröell joutuneensa Viipurin käskynhaltijan Sven Maununpojan vihoihin ja vainon alaiseksi, koska kansleri Viipurissa käydessään ei ollut asunut Linnassa vaan Cröellin köhässä majassa. Vielä kääntyy Cröell kahdella pyynnöllä kanslerin puoleen. Hän pyytää nimittäin vapautusta kaikista kaupungin veroista, koska oli jo vanha eikä enää kyennyt kauppaa käymään. Toiselta puolelta kehoittaa hän kansleria ostamaan Bergbyn Tenholassa, Lindön kartanon läheisyydessä, olevan talon, jonka Cröellin puoliso ja hänen velipuolensa Eerikki Eerikinpoika olivat perinnöksi saaneet. Tämän talon oli Eerikki Eerikinpoika pantannut 150 talarista, jotka hän oli jäänyt velkaa toimittamastaan Elfsborgin lunnaitten kannosta. Kansleri saisi talon jo mainitusta panttaussummasta.
No, mutta! Esiäitini on saanut vieraaksi itsensä Axel Oxenstiernan! (Kuva kirjasta Berättelser ur svenska historien) Tuskin Cröellien koti ihan matala maja oli.

Kuvittelin, että vierailun ajankohdan selvittäminen olisi lasten leikkiä. Mutta käsiini saamat Viipurin paikallishistoriat eivät auttaneet. Kotiin kantamassani Nils Ahnlundin tiiliskivessä Axel Oxenstierna intill Gustav Adolfs död ei ollut hakemistoa eikä tiukasti kronologista rakennetta. Oxenstiernan painetuissa kirjeissä 1610-luvun lopulta vuoteen 1624 ei ole yhtään päiväystä Viipurista. Lyhyt pysäys Liivinmaan sotaretkillä 1621 tai 1622?

Sukututkimuksellisesti merkittävämpää on maininta Bergbyn perimisestä. Yhteisen äidin nimeä ei mainita, mutta ainakin hän on olemassa. Ja Anna Sigfridsdotterin ja Erik Mårtenssonin poika Erik elänyt niin aikuiseksi, että on saanut 1610-luvulla luottotehtävän, jonka on toheloinut. Hänet on merkitty Bergbyhyn 1605, 1606, 1611, 1614, 1619 ja 1621, mutta ei sen jälkeen (SAY Tenhola 1600-1619 s. 531620-1639 s. 60). SAY:stä ei näy tilan siirtyminen Oxenstiernalle, joka kerrotaan kyllä Oscar Nikulan kirjoittamassa Tenholan pitäjänhistoriassa. Sen sijaan SAY:stä kyllä näkyy, että ratsupalvelusta suorittava Erik Eriksson on Paavali Juustenin lesken poika.

Erik Mårtensson merkittiin tileihin Bergbyn kohdalle 1582, 1583, 1584 ja 1590 (SAY Tenhola 1580-1599 s. 60). Kun Erik-poikansa on suorittamassa ratsupalvelusta 1605, hän lienee syntynyt 1580-luvun alkupuolella tai 1570-luvun loppupuolella.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti